Teoksen runot ovat syntyneet vuosien varrella työskennellessäni koulukuraattorina ja sitä ennen lastensuojelussa. Yksittäiset runot ovat tunnelmia useista eri kohtaamisista lähes 20 vuoden aikana ja yli tuhannen lapsen ja nuoren tapaamisista. Osa runoista kietoutuu myös oman elämäni henkilöihin ja tapahtumiin. Runoilla haluan tuoda näkyväksi, että auttajakin liikuttuu, elämäntarinat ja ihmiset koskettavat myös auttajan tunteita. Tarinat jäävät mieleen ja kannettaviksi. Näissä runoissa kiteytyy ne minussa säilötyt sadat tarinat ja ne keskustelevat oman elämäni ja sen tapahtumien kanssa. Yksittäinen runo ei kerro kenestäkään tietystä ihmisestä vaan on kooste niistä tarinoista, joita olen kohdannut ja sen jälkeen itseni kautta suodattanut uusiksi tarinoiksi, tämän kirjan runoiksi. Olen rikas, kun olen saanut jakaa niin monta kohtaamista ja tarinaa. Olen nähnyt monta kipeää tilannetta, joista on kuitenkin päästy eteenpäin. Runoissa teemana onkin kohtaaminen, jakaminen. Maailman jakamisen kautta ihminen voi tervehtyä ja siinä työntekijä laittaa likoon ammattitaitonsa mutta ennen kaikkea itsensä, persoonansa ja oman tarinansa. Kirjoittajasta: Olen 41-vuotias ja toiminut koulukuraattorina noin kymmenen vuotta. Sitä ennen tein kymmenen vuotta töitä lastensuojelun parissa. Kirjoittaminen oli nuorena haaveeni, minusta piti tulla toimittaja. Toisaalta myös sosiaalityössä on samoja elementtejä, tarkastellaan ilmiöitä, ihmisiä ja tarinoita. Erityisesti runot ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ne ovat pieniä kiteytyksiä elämästä ja niistä voi aina löytää jotakin uutta. Niitä voi lukea yhden kerrallaan, kirja kerrallaan, nopeasti tai maistellen. Niistä syntyy oivalluksia. Olen vuosien varrella kirjoittanut itselleni pöytälaatikkoon ja tämä on ensimmäinen runokirjani.