Harju, Kansallisgalleria visuaalisen kulttuurimme rakentajana - Keisariajan taide-elämästä nykypäivään

Kansallisgallerian juuret ulottuvat aikaan, jolloin Suomen Taideyhdistys aloitti toimintansa Helsingissä 1846. Taideyhdistyksen koulu- ja museotoimintojen jatkajaksi tuli vuodesta 1939 Suomen taideakatemian säätiö. Kansallista taidemuseotoimintaa ylläpidettiin säätiömuotoisena aina vuoteen 1990, jolloin Valtion taidemuseo perustettiin valtakunnalliseksi kuvataiteen keskusmuseoksi. Taidemuseolle 1990- ja 2000-luku olivat vaativaa kasvun aikaa. Keskustaidemuseopäätös oli merkittävä myös rakennusinvestoinneille. Sen kaksi ensimmäistä vuosikymmentä osuivat kuitenkin yhteiskunnallisen murroksen aikaan. Virastomuoto ei käytännössä mahdollistanut riittävää reagointikykyä nopeasti muuttuviin tilanteisiin eikä sallinut tarvittavan rahoituspohjan laajentamista. Taidemuseon organisatorista ja oikeudellista asemaa sekä rahoitusta haluttiin siten uudistaa. Valtion taidemuseo muutettiin vuoden 2014 alusta julkisoikeudelliseksi säätiöksi, ja sen nimeksi tuli paremmin tarkoitustaan vastaava Kansallisgalleria. Sen toiminnan aloittamisesta on nyt kulunut runsaat viisi vuotta. Kansallisgalleria halusi julkaista historiaansa ja toimintaansa esittelevän kirjan Kansallisgalleria visuaalisen kulttuurimme rakentajana - Keisariajan taide-elämästä nykypäivään. Teos kertoo Kansallisgallerian kansallisesta tehtävästä Suomen arvokkaimman taidekokoelman haltijana ja visuaalisen kulttuurin edistäjänä sekä tunnetuksi tekijänä. Kansallisgalleriaan kuuluu kolme omassa rakennuksessa toimivaa museota: Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo, jotka ovat erikoistuneet kokoelmiensa mukaisesti. Tukipalveluina ovat kokoelmahallintaosasto, joka huolehtii pääosin kokoelmien ylläpidosta ja kokoelmahallinnasta, sekä talous- ja hallinto-osasto