Syrén, Optimismin tuolla puolen 2

Tämä aforismi- ja piinaopus kertoo lahjomattoman inhorealistisesti ihmisolennon kurjan-nurjan viheliäisestä elämästä, joka koostuu valituksesta ja vaikerruksesta tässä murheenlaaksossa, jota me kutsumme eufemistisesti ”maailmaksi” . Ei ole piiruada rid'izemätöntä eigä kengiä rad'izematonta! Ihanaisen olemassaolomme nurjuus-kurjuus-turhuus on se asia, jota ihmiset kaikin keinoin yrittävät paeta. Paitsi minä. Minulla on erikoinen ”lahja” nähdä kaikki viheliäinen inhorealististen linssien kautta. Kaikkea ei vain voi kuvata imelänvaaleanpunaisella sanastolla, niin se vain on, ja jokaisessa pilvessä ei ole sitä pirun hopeista reunaa. Niin, filosofiani on myrskypilvien filosofiaa, elämänmakuista ja sellaisena kitkerää. Inhorealismini on erityistä tarkkanäköisyyttä, vilpitöntä, lahjomatonta ja mitään-pelkäämätöntä pyrkimystä nähdä kaikki ikävätkin asiat kaunistelemattomina, himoa törmätä todellisuuteen ja kirjata siitä saadut vaikutelmat ylös. Tämä teos on iloluontoisen zolaistin mutta. Pessimismin ei tarvitse olla mitään totista hampaiden kiristelyä. Tämä on vastaisku vähäjärkiselle yltiöoptimismille, joka haluaa maalata imelällä vaaleanpunaisellaan kaiken luotaantyöntävänharmaan peittoon. Olennaisin piirteemme inhimillisinä olentoina on jatkuva törmäys todellisuuteen. Pyrkimyksenäni on piirtää kuvaa ihmisestä todellisuuteen törmäävänä, tuntevana olentona sekä esittää muutamia keinoja elämän eettisten haaksirikkojen välttämiseksi. Kielenä on pääosin suomi, mutta muidenkin Euroopan kielien sanastoa kulkee matkassa mukana.