Myllylä, Samasta saumasta revennyt

Alkumetreillä kirjoittaessani tätä kirjaa olin rikki ja hajalla. Uiskentelin syvissä vesissä. Pidin itseäni mitättömänä ja turhana, kun en jaksanut. Jossain kohtaa annoin jo itselleni luvan olla. Olla väsynyt ja vähäpätöinen. Ajattelin tilannettani prosessina, joka kuului käydä läpi pohjaa myöten. Se oli eräänlainen tuotantovaihe, joka kuljetti minut hidasta linjastoa pitkin painavien ajatusten alta kohti seuraavaa vaihetta. Minua käsiteltiin. Minua valmisteltiin uuteen. Omien tunteiden...