Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800 - Borgarliv i Österbotten 1800 - Sivistyksen verkostot - Bildningens nätverk

Historiallisen Pohjanmaan porvariston sivistysverkostoja käsittelevä artikkelikokoelma on pohjalaisia rannikkokaupunkeja tarkastelevan kirjasarjan kolmas osa. Se paneutuu porvariston harjoittaman sivistyksen ilmiöihin ja niiden merkitykseen sekä omalla alueellaan että kansallisesti. Teemalla teos kunnioittaa Zacharias Topeliuksen merkkivuotta 2018. Artikkelikokoelma valottaa pohjalaisten keskuudessa rakentuneen sivistyksen voimaa ja valtaa, sitä, kuinka aineeton sivistys rakensi piirissään sekä itseisarvoista kultivoituneisuutta että tuotti funktionaalista sivistystä, joka vahvisti alueen toimijoiden osaamista ja sitä kautta liiketoimintaa. Teoksessa porvarillisella sivistyksellä tarkoitetaan arvoja ja valintoja, jotka ovat tehneet tilaa yksilöiden harjoittamille sivistyspyrinnöille siten, että niiden kautta on vähitellen rakentunut vakiintunutta institutionaalista julkista sivistystoimintaa. Tämän lisäksi pohjalaisella sivistyspääomalla voidaan todeta olleen laajempikantoista merkitystä kansallisuusaatetta 1800-luvulla vaalineissa verkostoissa Helsingin akateemisissa piireissä, jossa liikkuivat mm. Topelius ystävineen. Bokserien om kuststäderna inom det historiska Österbotten får sin fortsättning i denna artikelsamling, som är den tredje i ordningen och behandlar bildningens nätverk bland borgarskapet. Boken fördjupar sig i den borgerliga bildningens fenomen samt deras betydelse lokalt och nationellt. Temat för verket har valts ut för att hedra Zacharias Topelius märkesår 2018. I artikelsamlingen belyses hur immateriell bildning byggdes upp både som ett kultiverande värde i sig och som ett inflytelserikt redskap med ett instrumentellt värde. Denna bildning stärkte österbottningarnas kunnande och därmed även affärsverksamheten. Borgerlig bildning avser i detta verk sådana värden och val som har väglett och skapat rum för enskilda individers bildningssträvanden, genom vilka verksamhetsformerna senare etablerats och småningom fått offentliga och institutionella ramar. Det österbottniska bildningskapitalet kan vidare anses ha haft en genomgripande betydelse för och inom de akademiska nätverken där nationalitsetsiden främjades i 1800-talets Helsingfors - där också Topelius rörde sig i sina vänners lag.