Leppänen, Vihan siemenet

Jumalan asemies, Johanni Lepain on asettunut perheineen asumaan Impilahden Karkunmäkeen, Lepaisenaholle. Hän on saanut tilansa kuninkaan edusmieheltä, joten hän ei joudu tilallaan ”maaorjaksi” monen muun entisen tilallisen tapaan Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n lahjoittaessa Impilahden tilallisten maita ja verotusoikeutta sotaruhtinaille, aatelisille, arrendaattoreille ja pajareille. Impilahden orjuutetut miehet nousevat kapinaan - yksi kapinallisista on Jaakko Lepain, Johannin poika - vaikkei tarvitsisikaan. Hänet ja hänen nuori vaimonsa surmataan Koirinojan metsässä. Ruotsalainen veroterrori loppuu Impilahdella venäläisten harjoittamaan suureen suomalaisten joukkomurhaan, joka on historiassa nimetty ”Isovihaksi” ja jossa tapettiin viidesosa suomalaisista - mukana lähes 15 000 lasta. Noin seitsemästätuhannesta tapetusta tytöstä venäläiset streltsit raiskasivat yli puolet. Naisia raiskattiin ympäri maata - arviolta joka seitsemäs eli 15 000 - 17 000 naista joutui häpäistyksi ja usein samalla myös tapetuiksi. Isoviha oli aikaa, jolloin suomalaiseen isänmaahan kylvettiin vihan siemenet. Isoviha ajoi suomalaiset metsiin ja synnytti ympäri Suomea kapinaryhmiä - myös Impilahdelle, Lepaisen suvun miehet mukana. He selvisivät sekä Suuresta Pohjan Sodasta että Isovihasta hengissä rakkaiden naistensa tukemana ja kirjoittivat Impilahden Leppästen tulevaisuuden lupauskirjan.