Marttinen, Hämeenlinna vankilakaupunkina

Aloitin tämän historiankirjan kirjoittamisen syyskuussa 2007. Aluksi oli tarkoitukseni kirjoittaa vain siitä ajasta, minkä Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankila oli toiminut Pikku-Parolassa ja josta ajasta toimin vankilan johtajana vuodet 1982-1999. Niin kuin useasti käy, työn edistyessä kiinnostus Hämeenlinnan vankiloiden varhaisempaan historiaan syntyi ja historia laajentui aina Hämeenlinnan vanhan linnan rakentamisen alkuaikoihin. Kiinnostus syntyi myös siitä, että useasti eri yhteyksissä oli puhuttu Hämeenlinnan vankiloiden historian kirjoittamisesta, mutta kokonaishistorian kirjoittaminen katsottiin sen verran suuritöiseksi, että sen toteuttajia ei ilmaantunut. Vankilamuseon perustamisen yhteydessä silloinen vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K.J. Lång lupasi suullisesti jo määrärahankin historian kirjoittamiseen. Sopivaa kirjoittaa ei juuri silloin löytynyt ja asia unohtui. Hämeenlinnan vankiloista ja niiden toiminnasta sekä niissä olleista vangeista on kirjoitettu ja tehty ansiokkaita tutkimuksia. Ne ovat koskeneet tiettyjä toimintoja ja historiaa tietyltä ajanjaksolta, mutta mitään kokonaisvaltaista, kaiken toiminnan kattavaa historiaa ei ole kirjoitettu. Hämeenlinnan vankiloiden historian kirjoittaminen osoittautui todella suuritöiseksi ja vaikeaksi kirjoittaa. Aineistoa oli runsaasti saatavilla, mutta olennaisten asioiden ottaminen mukaan historiaan vaati aineiston karsimista sekä asioiden asettamista historiaan siten, että historian kulku säilyi johdonmukaisena pääjaksoittain eri vankiloiden kohdalla. Kirjoittamista vaikeutti myös se, että Hämeenlinnassa toimi 1300-luvulta vuoteen 1999 kaikkiaan 9 hallinnollisesti itsenäistä vankilaa. Näistä 5 vankilaa toimi samanaikaisesti vanhan linnan alueella yhdessä 1634 toimintansa aloittaneen kruununvankilan, lääninvankilan kanssa. Lisäksi vankiloiden alaisuudessa toimi kaksikin parantolaa, useita vankisiirtoloita ja mm. 17 työsiirtolaa, joiden kaikkien historia tuli ottaa huomioon.