Valvomo - suunnittelun periaatteet ja käytännöt

Tietotekniikka ja automaatio ovat edellytys tehtaiden toiminnalle, mutta silti ihminen hallitsee tuotantoa ja vastaa sen kehittämisestä. Siksi ihmisen ja tekniikan vuorovaikutus tulisi toteuttaa tavalla, joka maksimoi kokonaistehokkuuden turvallisuudesta ja ympäristön suojelusta tinkimättä. Tehtävä on monialainen ja haastava, mutta toistaiseksi maastamme on puuttunut suomenkielinen kuvaus valvomoiden suunnittelusta. Sovelluksia kehitetään usein lähinnä tekniikan ehdoin, jolloin ei päästä parhaaseen kokonaisratkaisuun. Suomen Automaatioseuran uusi julkaisu korjaa ongelmaa käsittelemällä teollisuuden prosessien hallintaa ihmisen ja valvomotyön näkökulmasta. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen prosessiautomaatiota käsitteleville kursseille, mutta se sopii myös yritysten sisäiseen koulutukseen ja käsikirjaksi. Valvomokirjan laativat käyttöliittymäsuunnittelun asiantuntijat käyttäen pohjana alan standardeja, käytännön kokemuksia ja tuoreita tutkimustuloksia. Työtä tukivat Suomen Standardoimisliitto SFS ry, Työsuojelurahasto, Automaatiosäätiö sekä kirjoittajien työantajat. Julkaisu käsittelee kattavasti valvomotilojen ja automaatiojärjestelmän käyttöliittymän suunnittelua. Sen lähestymistapaa voidaan luonnehtia sanoilla monitieteinen, käyttökeskeinen ja systemaattinen. Valvomosuunnittelu tapahtuu osana automaatioprojektia ja tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden suunnittelualojen kanssa. Prosessin hallinnassa pyritään tasapainoiseen työnjakoon, jossa ihmiset ja automaatiojärjestelmä yhdessä toteuttavat prosessin tehokkaat ja turvalliset ajotavat. Valvomossa työskentelevien operaattoreiden tehtävät, työskentelyolosuhteet ja käyttöliittymät nousevat merkittäviksi suunnittelun kohteiksi automaatiosovelluksen ja laitetekniikan rinnalle. Systemaattisuutta kirja tukee jakamalla valvomoprojektin vaiheisiin, jotka etenevät tuotantolaitoksen toiminnoista ja automaatioasteen määrittelystä ihmisen tehtävien analyysiin, valvomon vaatimuksiin ja edelleen yksityiskohtaiseen toteutukseen. Hyvästä lopputuloksesta varmistutaan mm. laatusuunnitelmalla, projektikohtaisilla tyyliohjeilla ja vaiheiden välissä suoritettavilla arvioinneilla. Kirjan erityispiirre on pyrkimys sovittaa ergonomian periaatteet ja käyttöliittymästandardit osaksi teollisuuden automaatiosuunnittelua. Näin kirja täydentää Automaatioseuran aiempia automaatiosuunnitteluun liittyviä julkaisuja.