Rannikko, Ihmisen henkisyys

Puhuminen ja kirjoittaminen hengestä ei riitä. On itse koettava hengen ja sielun todellisuus. Tämä tapahtuu käytännössä siten, että tavoitan itsessäni ajattelun: Minä ajattelen. Pystyn tietoisesti seulomaan ajatusmaailmasta virtaavia ajatuksia. Vaikka materialistinen kulttuuri on kehityksemme kannalta välttämätön, emme voi jäädä pelkästään aistitasolle. Ellemme saa henkeä ja sielua eläviksi itsessämme, vajoamme aistimaailman vangeiksi. Materialismi on otettava todesta. Se on hallittava henkisin ja sielullisin voimin. Ilman hengen yhteyttä ihminen menettää elämänotteensa. Ihmisen maanpäällisen elämän tarkoituksena on, että todellistaa itsensä henkisenä olentona, että hän elää tietoisesti henkisen minänsä varassa: Minä elän. Minä olen. Ilman hengen yhteyttä itseeni en vielä voi sanoa Descartesin tavoin: Ajattelen, olen siis olemassa.