Pilvikatosta pihavaloon

talojen silmät ovat kiinni kukaan muu ei valvo kuuta se juoksee pilveltä pilvelle silmäni ei väsy näkemään sen naamion taa kauas pilvien lumirannoilla yökosmoksen pysähtynyt ulappa sen rantaviivat sydämen mittasuhteet sotkee tuuli äkkiä tähtien välimatkat silmissäsi on vielä monta kuvan matkaa pysäytettyjä otoksia aamujen kalpeita seutuja valottuneita sarastuksia merenkulkijan hämärää vielä monta kuvaa täysikuun iltoja kehittämättä pitkä jakso sadetta takana tuuli nostaa ruohon valo jatkaa siitä yöntuore ajatus Ritva Ojell