Häppölä, Elisabet Laurila - unohdettu unohtumaton

Elisabet Laurila (1913-2004) syntyi hämäläiseen maanviljelijäperheeseen ja kävi koulunsa Hämeenlinnassa. "Minusta tulee runoilija", oli hänen elämänkutsumuksensa jo nuorena. Kiitetty esikoisteos Johanna ilmestyi vuonna 1944 ja valtionpalkinnon saanut runokokoelma Aurinko laskee vuorille neljä vuotta myöhemmin. Runoilijan elämässä oli kaksi kiintopistettä: kotikylä Tuuloksen Juttila ja Pariisin Montparnassen taiteilijayhteisö, jossa hän asui neljännesvuosisadan puolisona taidemaalari Zygmunt Schreterin kanssa. Yö laulaa lauluja lauluja murheesta ja kaipauksesta. Istun ikkunan luona ja kuuntelen Elisabet Laurilan elämäkerta kuvaa runoilijan vaiheita perustuen aikaisemmin julkaisemattomaan alkuperäisaineistoon. Teos pyrkii myöskin luonnehtimaan Elisabet Laurilaa runoilijana, joka ei noudattanut runouden valtavirtauksia, vaan pyrki olemaan omien sanojensa mukaan alkuperäinen ja aito.