Jäppinen, Ettei koskaan enää...

Historiaa kirjoitetaan kammioissa - aikalaiset elävät ja tekevät sitä siellä, missä elämä pitkällä aikavälillä vääntyy historiaksi - tai sitten ei. Kirjan ratavartijaperhe koki yhden tärkeimmistä ajoista Suomen historiassa Punakaartin Keskisen rintaman takaisella punaisten hallintoalueella Kymenlaaksossa 1917-1918.Rintaman läheisyys toi sodan nähtäväksi ja perheenisän ammatti rautatien perheen elämään 24 tunniksi vuorokaudessa. Rautatie oli valjastettu palvelemaan sodan tarkoitusperiä. Se vei rintamalle miehiä ja aseita, ruokaa ja ammuksia, toi tullessaan sodan tuotantoa - kuolleita ja haavoittuneita. Sitä näytelmää seurasivat vierestä niin vahtituvan aikuiset kuin lapsetkin, yötä päivää se oli osa heidän arkipäiväänsä, muun osan täyttivät paikalliset punakaartilaiset omilla toimillaan. Tapahtumien keskipiste oli Kouvola - Punakaartin Keskisen eli Mäntyharjun rintaman komentokeskus; tuhansine miehineen.