"Kansankirjailija" ja noituuspesialisti Heikki Meriläisen vuonna 1892 julkaistulla ja aikanaan aiheettoman vähälle huomiolle jääneellä romaanilla on erikoisasema kirjallisuutemme historiassa: se on sen ensimmäinen ja ehkä vieläkin ainoa Seitsemän veljestä -pastissi. "Fanifiktio ja esifeministinen utopia, kummajainen ja harvinaisuus" (Markku Eskelinen) "Pietolan tytöt ylistää naisten itsenäisyyttä ja sitkeyttä. (...) [a]jatus kirjoittaa koko suomenkielisen kirjallisuuden perusteokseen pohjautuva mutta sävyltään ja maailmankuvaltaan vaihtoehtoinen romaani oli aikanaan sangen radikaali eikä sitä Meriläisen jälkeen ole uudelleen yritetty." (Pertti Lassila: Syvistä riveistä)