Puiseva, Loitsuja betonimetsästä

Urbaania mystiikkaa tyhjien liiketilojen, ismien, myöhäisten anteeksipyyntöjen, videopelien ja viikon lionneiden tiskien viisikannan keskeltä. Sadetanssi binäärihehkun raosta pilkistävälle universumille. Ilmestyksiä satyyriyhteiskunnasta, liian leveiden lupausten ja liian kapean laajakaistan risteyskohdasta. Rakkauslauluja menneessä aikamuodossa. Loitsuja betonimetsästä. Ole se keihäs joka kylkeni lävistää. Tee se vaan, en aio jänistää. Kaiken pahan maailmastani hävittää. Kysyin muiltakin, niillekin kävis tää.