Taistele rikkaruohoja ja tuholaisia vastaan luonnonmukaisesti
Puutarhaan ja kasvimaalle nousee keväällä ja kesällä monenlaista haluttua kasvia. Vihreyden, tuoksujen ja kaivatun sadon lisäksi hiipii joukkoon kuitenkin kutsumattomia vieraita eli rikkaruohoja, tuhoeläimiä ja kasvitauteja. Erilaisia torjunta-aineita niitä vastaan löytyy, mutta todella hyvin tuhoja voi estää myös luonnonmukaisilla keinoilla ja aineilla.
Miten rikkaruohoja ja tuholaisia torjutaan ilman kemikaaleja? Esimerkiski kasvitauteja voi torjua parhaiten ennaltaehkäisemällä. Tutustu kasvien ohjeisiin niiden hyvistä istutuspaikoista ja pidä ne aina hyvässä kunnossa. Hygienia on tärkeää myös kasvien kanssa, joten puhdista esimerkiksi kesäkukkien astian hyvin ennen istutusta. Samoin kasvimaalta viedään kasvien jätteet aina pois kompostoriin.
Hyvä vinkki on myös vuoroviljely. Älä siis kasvata yksivuotisia vihanneksia aina samassa paikassa. Ja kun hankit siemeniä tai taimia, panosta niiden laatuun ja katso, että ne ovat kestäviä ja tarkastettuja.
Rikkaruohojen torjunta mekaanisesti
Kitke rikkaruohojen pienet alut ja taimet aikaisessa vaiheessa ennen kuin ne pääsevät haittaamaan muuta kasvua. Kuivata rikkaruohot auringossa.
Hyvällä heiluriharalla on helppo poistaa rikkaruohot taimirivien välistä. Työ kannattaa tehdä usein, jotta uutta kasvustoa ei pääse syntymään.
Jyrsimällä saat irrotettua rikkaruohot maasta. Nosta ne sitten pois talikolla.
Voit ehkäistä rikkaruohojen kasvua eloperäisillä katteilla eli esimerkiksi puiden lehdillä, haravointijätteellä, leikatulla ruoholla tai kompostimullalla. Levitä kate kosteana tarpeeksi paksusti ja lisää tarpeen mukaan.
Käteviä välineitä haran ja talikon lisäksi ovat terävä pistolapio, rikkaruohonpoistaja ja voikukkarauta.
Tutustu puutarhatyökalujen valikoimaan
Kuva: Gloria
Käytä luonnonmukaisia torjunta-aineita
Käytävälaattojen reunuksille tai pensaisen alle kasvaa helposti pientä rikkakasvia. Niihin voit käyttää esimerkiksi liuoksia, joissa on etikka- ja pelargonihappoa sekä maleiinihydratsidia. Älä ruiskuta seosta koristekasveille ja nurmikolle, sillä aine kulkeutuu vihreiden osien kautta juuristoon.
Tuhoeläinten torjunta luontoystävällisesti
Osa kasveista pärjää tuhoeläinten tullessa paikalle, joten yli-innokas torjuja ei kannata olla. Ja on hyvä muistaa, että osa puutarhan ötököistä on todella hyödyksi, sillä ne puolestaan tuhoavat haitallisia eläimiä. Kun tuholainen syö kasvien osia tai imee niistä solunesteitä, se on jo selvästi haitallinen. Jotkut ötökät myös levittävät kasvitauteja.
Vinkki: Kun torjut tuhoeläimiä liuoksella, ruiskuta sitä suoraan tuholaisia kohti. Tarkasta myös lehtien alapuolet.
Nokkosveteen laitetaan puoli kiloa tuoreita nokkosia ja viisi litraa vettä. Sekoita aineet ja anna seoksen vetäytyä päivän ajan. Nokkosvesi on hyvä aine kirvoja vastaan. Jos pidät seosta seisomassa useamman päivän, saat hyvää nestettä, joka sekä lannoittaa että torjuu tuholaisia. Voimakkaan hajun vuoksi tosin saattaa lähipiiriin ilmestyä kärpäsiä.
Kirvoja vastaan toimii myös raparperivesi. Se tehdään yhdistämällä puoli kiloa raparperin lehtiä ja viisi litraa vettä. Seosta keitetään puoli tuntia ja lopuksi siivilöidään. Kirvoille ja muille pehmeäkuorisille ötököille on hyvä karkote myös rasvaton maito, johon laitetaan puolet vettä.
Kun kylvät tuhkaa kasvustossa olevien tuholaisten päälle, voit saada etanat ja kotilot karkotettua. Ihan kylmällä tai kuumalla vesisuihkullakin voi tuholaisia torjua, jos niitä ei ole kovin paljon.
Näin käytät yrttejä tuholaisia vastaan
Voit harhauttaa tuholaisia kasvattamalla yrttejä puutarhassa ja tekemällä niistä yrttikeiton, jota ruiskutetaan kasvuston päälle. Siihen tarvitaan pari kourallista tuoreita yrttejä ja litra kiehuvaa vettä. Seosta seisotetaan varttitunnin verran ja lopuksi siivilöidään. Keitos säilyy hyvänä pari päivää.
Basilika: kärpäset ja kurkkukasvien härmä
Iisoppi: etanat ja kaalikärpäset
Kirveli: muurahaiset, etanat, kirput, salaattikasvien sienitaudit
Krassi: etanat
Mintut: muurahaiset, kirpot, kaalikärpäset
Salvia: etanat, porkkana- ja kaalikärpäset
Tilli: kirvat, kaalikärpäset
Timjami: etanat, kaalikärpäset
Valkosipuli: monet tuholaiset, sieni- ja bakteeritaudit
Ehkäise kasvitaudit ajoissa
Kasvit kaipaavat puhdasta kasvualustaa ja tasapainoista lannoitusta. Jos typpeä käytetään paljon, saattavat seurauksena olla kasvitaudit. Vältä liian tiheitä kasvustoja ja kokeile vuoroviljelyä. Käytä kastelussa aina puhdasta vettä. Kun kasvitautia ilmenee, kannattaa ottaa selvää, mistä on kyse.
Tauteja voi ehkäistä etenkin sijoittamalla kasvit juuri niille sopivaan paikkaan ja hoitamalla niitä hyvin.
Luonnonmukaisia liuoksia kasvitauteja vastaan
Rasvaton maito: sienitaudit. Sekoita puolet vettä, puolet rasvatonta maitoa.
Peltokortekeitos: sienitaudit. Sekoita viisi litraa vettä ja muutama kourallinen tuoretta tai kuivattua peltokortetta. Keitä puolisen tuntia ja siivilöi. Laimenna lopuksi suhteessa 1:5.
Ruokasooda: härmäsienet. Sekoita 2 tl soodaa, 2 tl mäntysuopaliuosta tai astianpesuainetta, litra vettä.
Sienitautien oireet
Lehdet nuokkuvat ja näivettyvät
Versot kuolevat
Lehdissä ja versoissa on tautilaikkuja
Harmaata ja pölyävää sienikasvustoa sekä pahkoja
Vinkki: Voit torjua sienitauteja käyttämällä kestäviä lajikkeita ja suosimalla vuoroviljelyä. Jos sairaita kasvinosia ilmaantuu, ne on hyvä hävittää. Älä kastele liikaa ja vältä typpilannoitusta. Myös kolhut ja haavat altistavat kasvin sienitaudeille.
Erilaisia sienitauteja
Möhöjuuri: ristikukkaiset kasvit, esimerkiksi kaalit
Näivetystauti: tomaatti, perennat, ryhmäkasvit
Harmaahome: begoniat, mansikka, mustaherukka, ruusu
Lehtihome: useat vihanneskasvit
Lakastumistauti: asterit, gladiolukset, leimukukat, herneet, pavut
Taimipolte: vihannes- ja koristekasvien pikkutaimet
Tyvitauti ja tyvimätä: herne, orvokki, kurkku, peruna, kaktukset ja kultaköynnökset
Myös bakteerit aiheuttavat kasvitauteja
Bakteerien levittämät taudit tunnistaa kellertävistä ja ruskeista laikuista lehdissä ja muissa kasvin osissa sekä ruskettuneista lehtien reunoista. Taudin myötä voi myös varren tyvi olla mustunut tai mädäntynyt, ja taitoskohdassa on bakteerilimaa. Voit ehkäistä bakteeritauteja huolehtimalla viljelyn hygieniasta, hävittämällä aina saastuneet kasvit sekä käyttämällä tautia kestäviä lajikkeita ja tervettä lisäysaineistoa. Töitä tehdessä kannattaa työvälineet ja kädet pestä aina hyvin.
Bakteeritauteja ovat muun muassa lehti- ja varsibakterioosi (yleisiä begonioissa ja pelargonioissa), tyvimätä sekä virustaudit eli viroosit. Virustauteja voi olla liljoissa, tulppaaneissa, daalioissa, vadelmissa, herukoissa, tomaateissa ja perunoissa.