Handke, Yleisönsolvajaiset

Vuoden 2019 Nobelin-kirjallisuuspalkinnon saaneen itävaltalaisen kirjailijan Peter Handken esikoisnäytelmä Yleisönsolvajaiset sai kantaesityksensä Frankfurt am Mainin Theater am Turmissa Claus Peymannin ohjauksena vuonna 1966. Näytelmä vaikutti tyrmäävällä tavalla aikalaisyleisöön ja aiheutti tunnereaktioita vailla vertaa. Näytelmässä sen henkilöt irtautuvat perinteisestä roolistaan ja rikkovat näyttämön 'neljännen seinän'; he vuoroin ylistävät, vuoroin rienaavat salissa istuvaa yleisöään, ottaen psykologisesti haltuunsa kohtaamisen molemmat suunnat. Kyse on yleisön - kenen tahansa meistä - kyvystä kohdata minäänsä kohdistuva mielistely ja viiltely. Ne, jotka säilyvät kokemuksesta hengissä, voivat tuntea nauttineensa enemmän kuin teatterista. Ne, jotka luhistuvat katsomossa, vievät koteihinsa mm. freudilaisen kysymyksen: Kuka minä oikeastaan olen? Yleisönsolvajaiset avasi Handkelle kirjallisen uran, jolle ei löydy vertaistaan modernin kirjallisuuden historiassa. Näytelmän suomennoksen alkusanoissa Handke itse luonnehtii puhenäytelmänsä lähtökohtia. Handke-tuntijan, elokuvaohjaaja, kirjailija Rax Rinnekankaan Jälkikirjoitus analysoi Peter Handken valtaisaa tuotantoa ja uran dramaattista toista vaihetta 1990-luvulla käytyjen Jugoslavian hajoamissotien seurauksena. Teoksen ilmestyminen suomeksi on todellinen lahja teatteritaiteen ja eksistentiaalisen kirjallisuuden ystäville. LURRA Editions Kirjasto