Kallioniemi, Petsamo 1944 - Sota arktisella alueella

Petsamo 1944 - Sota arktisella alueella avaa uusia näkökulmia tähän tärkeään mutta harvoin käsiteltyyn sotatoimeen. Tarkka ja asiantunteva kuvaus tuo esiin, miten sota muokkasi niin Pohjois-Suomen kuin koko arktisen alueen tulevaisuutta. Teos on merkittävä lisä Suomen sotahistoriaan, ja se tarjoaa lukijalle syvällisen ymmärryksen toisen maailmansodan viimeisistä vaiheista arktisella rintamalla. Petsamon alue, joka oli kuulunut Suomelle vuodesta 1920, menetettiin Neuvostoliitolle välirauhansopimuk-sella 19.09.1944. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin, 7.10.1944, Neuvostoliitto käynnisti suurhyökkäyksen Petsamon ja Kirkkoniemen alueilla asemissa ollutta Saksan 20. Vuoristoarmeijaa vastaan. Hyökkäyksen tavoitteena oli saartaa ja murskata saksalaisjoukot, vallata strategisesti tärkeä Kolosjoen nikkelikaivos, turvata Barentsinmeren rannikkoalueet ja ”vapauttaa”koko Petsamon alue Neuvostoliiton hallintaan. Samanaikaisesti Saksan ja Suomen välillä oli käynnissä Lapin sota, jossa suomalaiset pyrkivät toteuttamaan välirauhansopimuksen määräykset karkottaa saksalaiset maaperältään. Saksalaisjoukkojen vetäytyminen Norjaan jätti jälkeensä tuhotun infrastruktuurin Pohjois-Suomessa ja Petsamossa. Vetäytymisen myötä myös Suomen puolustusvoimien Erillisosasto Petsamo (”Luton miehet”) joutui vetäytymään Petsamon Luttojoen tukikohdasta etelään aina Kemiin saakka, jossa se liittyi taisteluihin saksalaisjoukkoja vastaan. Tämä kirja perustuu laajaan venäläiseen ja saksalai-seen lähdeaineistoon, kuten hyökkäyssuunnitelmiin, sotapäiväkirjoihin ja raportteihin. Näiden alkuperäislähteiden lisäksi lukija pääsee tutustumaan yksityiskohtaisiin karttoihin ja piirustuksiin, jotka valottavat sodan taktiikkaa, strategioita ja etenemistä molempien osapuolten näkökulmasta. Teos käsittelee myös Petsamon siviiliväestön kohtaloa, kun Suomen viranomaiset määräsivät heidät evakuoitavaksi pois sodan jaloista.Evakot joutuivat jättämään kotinsa ja sopeutumaan uusiin asuin- ja elinympäristöihin - usein perinteiset elinkeinot, kuten kalastus ja poronhoito, joutuivat väistymään. Hyökkäyksen aikana Neuvostoliitto valtasi myös Suomelle kuuluneen Ivalon Paatsjoen ja Jäniskosken alueen, mukaan lukien strategisesti merkittävän vesivoimalaitoksen, ja miehitti osia Suomen alueesta syksyyn 1945 asti.