Tuikka, Kylä josta pojat katosivat

Historiallinen suurromaani lappilaispoikien kohtaloista talvisodasta nykypäivään. ”Oli suuri mysteeri, miten yksikään poika oli ylipäätään selvinnyt täysi-ikäiseksi.” Pieni Lapinkylä oli talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan suurin kärsijä. Miinoilla viljellyn ja traumoilla lannoitetun luoteislappilaisen kylän poikien surmankierre ei päättynyt sotiin. Kaamoksen loputon pimeys kutsuu karun kairan poikia puoleensa sukupolvesta toiseen. Kun Tunturi-Lappi-lehden päätoimittaja lähtee Lapinkylään haastattelemaan käsivarren vanhinta miestä Kyyryä, pieni henkilökuva laajenee kolossaaliseksi kuvaukseksi kylästä ja sen mieskohtaloista 1930-luvulta 2020-luvulle. Arktisessa kulttuurien pakastearkussa toisiinsa kiinni jäätyvät vuosisadan suuret aatteet natsismista korpikommunismiin ja lestadiolaisuudesta massaturismiin. Talvisodan lihamyllystä aivot sulattavaan someaikaan poikakuolleisuutta yhteen punova romaani on kertomus vireästä kyläyhteisöstä, joka tuhoutuu Lapin sodassa mutta nousee uuteen kukoistukseen ennen salakavalampaa hiipumistaan. Yöttömän yön aurinko, kahdeksan vuodenaikaa ja kylän onnen aikakaudet tuovat valoa romaanin pimeyteen. Kylä josta pojat katosivat on maagisen inhorealistinen ja hirtehishumoristinen ruumiinavaus lappilaispoikien elämästä ja sen vaarallisuudesta eri aikakausina. Luoteislappilaislähtöisen kirjailijan Timo J. Tuikan edellistä romaania Kekkosen salaiset päiväkirjat (2020) luonnehdittiin Helsingin Sanomissa ”hauskaksi poliittiseksi tragediaksi”. Viimeksi hän on julkaissut tietokirjan Vitutuksen voima – Suomalaisen katkeruuden historia (2022). Koulutukseltaan Tuikka on filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri.