Huotarinen, Vuori, joka katosi

”Silloinkin, kun oli ihan hiljaa eikä kukaan nähnyt, oli koko ajan olemassa.” Sympaattinen ja viisas kuvakirja nähdyksi tulemisesta ja perheen pienimmän sisäisistä voimista. Vuoriperheen nuorin Pikkuvuori jää suurten sukulaistensa keskellä varjoon. Kun joutuu aina sulautumaan maisemaan, ei tiedä oikein itsekään, mikä on. Pikkuvuori päättää tehdä itsensä näkyväksi - mutta ensin sen pitää kohdata pelkonsa. Vilja-Tuulia Huotarisen ja Anna Emilia Laitisen teos kuvaa valloittavasti omien vahvuuksien etsimistä ja niitä suuria tunteita, joita on kaikkein pienimmilläkin. Ensimmäinen vuoriperheestä julkaistu kuvakirja Vuori, joka juoksi sai kiitosta viisaudestaan ja vapautuneisuudestaan - rauhoittavasta lukukokemuksesta, jossa pinnan alta löytyy paljon pohdittavaa. Vilja-Tuulia Huotariselta on julkaistu runoteoksia ja proosaa. Hänen ja Anna Emilia Laitisen ensimmäinen yhteinen lastenkirja ”Vuori, joka juoksi” (2022) niitti kiittäviä arvioita ja lumosi sekä lapset että aikuiset. Vilja-Tuulian teokset ovat voittaneet useita palkintoja, mm. Anni Swan -mitalin vuonna 2015 ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2011, ja hänen kirjojaan on käännetty ruotsiksi, tanskaksi ja tšekiksi. Anna Emilia Laitisen luonnon kauneutta yksityiskohtaisesti kuvaavat vesivärityöt ovat sekä romanttisen nostalgisia että raikkaan ajankohtaisia. Laitisen kuvituksia on nähty Suomessa ja ympäri maailmaa tekstiileinä, paperituotteina, pakkauksina, astiastoina ja lasten leluina. “Vuori, joka katosi” on kahdeksas hänen kuvittamansa lastenkirja. Kirjan vuorimaisemat ovat muistoja Islannista, jossa Vilja-Tuulia ja Anna Emilia viettävät aikaa.