Kanteletar on Kalevalan ohella suomalaisen kulttuuriperinnön kulmakiviä. Siinä missä Kalevala kertoo myyttisiä tarinoita, Kanteletar välittää tunteita. Näissä kansanrunoissa kuuluu naisen ääni. Kantelettaren lyyriset laulut ja runot antavat kosketuksen vuosisatojen takaiseen arkeen ja juhlaan: iloon, suruun, pelkoon, yksinäisyyteen ja rakkauteen. Yli 650 runon kokonaisuus johdattaa lukijan syvälle arkaaiseen kokemusmaailmaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi suurimman osan tämän teoksen lauluista ja runoista ensimmäisen kerran vuonna 1840. Kantelettaren runoista tuli kansallisomaisuutta, jota on julkaistu monenlaisina laitoksina. Nyt nämä klassikkotekstit on tarkistettu ja korjattu alkuperäislaitokseen vertaamalla. Mukana on vaikeiden sanojen selityksiä sekä Lönnrotin toimittamia ennen julkaisemattomia runoja Kantelettaren uutta laitosta varten. Dosentti Niina Hämäläinen on kirjoittanut teokseen selitysosan, joka avaa runojen merkityksiä ja taustoja nykylukijalle. Olinpa minä ennen, olin kuin omenankukka, olin marja maatessani, lehti liikkuellessani, istuessani ihana, armas astuellessani.