Kosonen, Surmaajasta suntioksi

”Kun on kaljaa, huumetta ja viinaa suonissa, niin sitten on kyllä ystäviä. Mutta kun on tyhjät taskut, olkapäälletaputtajat on vähissä. Myös silloin, kun on krapula, omatunto soimaa eikä sinulla ole kenellekään tarjottavana mitään, jäät yksin. Olen rikkonut kaikkia kymmentä käskyä vastaan. Keneltä saan armon ja anteeksiantamisen? Mitä minä täällä maailmassa teen?” muistelee entinen linnakundi, nelikertainen murhamies Pentti Olkkonen elämäänsä ja sen täyskäännöstä. Ruotsissa vuonna 1990 hän joutui Jumalan puhutteluun Agabe-kodin lähettyvillä sijainneella kaatopaikalla. Neljä kuukautta hän istui kaatopaikalla ja itki ennen kuin rohkaistui jättämään itsensä ja koko elämänsä Herran käsiin. Surmaajasta suntioksi on jatkoa Mailis Janatuisen kirjoittamaan kirjaan Koti nimeltä Rakkaus (Perussanoma Oy 1997). Paljon on ennättänyt tapahtua Pentin elämässä sen jälkeen. Raamattuopinnot ja työ maata kiertävänä Raamattuopiston evankelistana on sopinut miehelle, jonka menohaluja alkaa kovin kuumottaa, ellei välillä pääse ratin taakse. Myös suntion tehtävät ovat antaneet tärkeää sisältöä elämään – unohtamatta elämäntoveria, Jumalan suurta lahjaa, Anita-vaimoa. Entiselle vankilakundille monet Suomen vankiloista tulivat tutuiksi, mutta kohta kolmisenkymmentä vuotta tämä suorapuheinen mies on käynyt niissä puhujana. Sanan ytimessä olevalla julistuksellaan hän on saanut johdattaa monia väärille teille joutuneita itsensä kaltaisia miehiä Vapahtajan syliin. Siitä kaikesta kertoo tämä kirja keskeisenä viestinään: Olen armahdettu syntinen – ja niin olet sinäkin! Liisa Kosonen on kirkkonummelainen draamaohjaaja, freelance-toimittaja ja kirjailija. Häneltä on aiemmin julkaistu mm. kirjat Lasse Välisalo: Evankelista ja ystävien etsijä (Perussanoma 2003), Kirkkainta kruunua kohti: Anne Pohtamo kauneuskuningattaresta evankelistaksi (Perussanoma 2004) sekä Marja-Terttu Tolamo: Taiteilija ja taistelija (Perussanoma 2020).