Helminen, Teatterinjohtaja - Miten teatterimies muistaa, eli jäljen häivä

Monipuolinen teatterintekijä Jussi Helminen (s. 1947) toimi johtajana Oulun kaupunginteatterissa (1986–1990), Tampereen Työväen Teatterissa (1990–1998) ja Espoon kaupunginteatterissa (2000–2013), lisäksi hän on ollut perustamassa useita pieniä teattereita. Helminen on myös ohjannut, käsikirjoittanut ja dramatisoinut. Hänen yksittäisistä töistään muistetuimpia on Anni Blomqvistin romaanisarjan sovitus "Myrskyluodon Maija". "Olen iloinnut koko elämäni saada tehdä taidetta, joka katoaa, josta jälkeen jää vain sen vaikutus kokijaan. Se jotenkin on minussa läpi elämäni. Kirjailija voi aina astua hyllylle, napata sieltä teoksensa ja näyttää vieraalle: tämän minä kirjoitin. Näin hyvä olen. Elokuvan tai taulun, patsaan tekijä näyttää työtä ja sanoa: tuossa, tuon tein minä. Säveltäjältä jää nuotit, nykyään myös äänitteet. Teatteri jatkuu ja pysyy, mutta jokainen sen taideteos aina katoaa. Teatteritaiteilijan työ on aina tässä ja nyt. Teatterintekijän aikakäsitys on periaatteessa yhtä nerokas kuin lapsen: aina on nyt! Jokainen työ katoaa, ilta illan jälkeen, kunnes nekin loppuvat. Et voi vanhalla teoksellasi todistaa, että olet hyvä. Se on tehtävä aina uudestaan kerta kerralta. Ehkä juuri siksi sitä tulee alkaneeksi uran aikana niin monelle, testailleeksi kaikenlaisia, perustelleeksi teattereita, ehtineeksi. Teokset katoavat, kuten lopulta taiteilijakin. Minä. Se mikä jää, on vaikutus katsojaan, katsojiin, ihmiseen, ihmisiin, ihmiskuntaan. Tunteisiin, ajatteluun, elämysmuistiin. Yhteisön muistiin, yhteisöön. Ihmisen kehityksen kipinä ja siemen. Ehkä jäljen häivä." Etukannen kuva on Jokiteatterin harjoituksista vuodelta 1985, kuvaaja Matti Kivekäs.