Heikura, Kallioksi kasvanut

"Kallioksi kasvanut" kuvaa tarinallisesti ja vertauskuvallisesti tyttösen matkaa aikuiseksi naiseksi, huolenpitäjäksi ja vastuunkantajaksi. Se on tarina matkasta, jossa opitaan, että oman elämän suuntaa on aina mahdollista muuttaa. Ehkä aina ei voi valita tietä, mutta oman asenteen voi ja sen miten suhtautuu asioihin. Tarinassa kulkee voimakkaasti mukana juurettomuuden aiheuttama yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemus. Kirjoittajan omien juurien sijaitessa Laatokan Karjalassa, voi vain arvailla mistä juurettomuus tarinassa kumpuaa. Tarinan loppupuolella voi tehdä myös päätelmän siitä, että vahvistuminen voi olla myös sitä, että tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan ja alttiudestaan epätoivoon. "Elämäni matkalla olen tottunut siihen, että osa valitsemistani teistä on ollut pakko jättää. Joskus jopa taakse katsomatta."

• Marjo -