Aho, Kissanhiekanvaihtaja osa II

Lapsuudessa kaikki oli paremmin. Kesät pitkiä ja lämpöisiä. Voiko asuinpaikkaa muuttamalla saada lapsuuden huolettomuuden ja kesät takaisin? Mies muuttaa takaisin lapsuudenkaupunkiinsa Kaskisiin. Isovanhempien merenrantatalo on viehättävä, aivan kuten hän muistikin. Kaikki on melkein kuin ennenkin. Pientä remonttia talo tietysti kaipaa monen vuoden asumattomuuden jälkeen. Muutaman päivän kuluttua alkuhuuman jälkeen todellisuus tulee esiin. Omaa itseään ei pääse karkuun, vaikka muuttaisi miten kauas tahansa. Päivät saaristossa ovat aivan yhtä pitkiä kuin mitä ne ovat Tampereellakin. Yksinäinen mies saa ystäviä. Talo ei tunnu niin tyhjältä. Pieni pala kerrallaan elämänilo alkaa löytyä. Voiko uusi rakkauskaan kuitenkaan täysin paikata entisten jättämiä aukkoja? Milloin on valmis tekemään rauhan itsensä kanssa? Milloin on aika jättää menneisyyden haamut taakseen?