Toisen maailmansodan aikana Karjalasta lähti evakkoon yli 400000 ihmistä. Valtava määrä ihmisiä asutettiin nykyisen Suomen alueelle Karjalan jäädessä rajan taakse ja muistoihin. Miten karjalaisuus ja evakkous elävät tänä päivänä evakkojen jälkeläisissä? Evakkouden jäljet näkyvät edelleen, ja Karjalan evakkojen perillisillä on yhteisiä muistoja ja kokemuksia. Kuitenkin karjalainen kulttuuri ja identiteetti voi olla moninainen. Tässä teoksessa pääosassa ovat evakkojen ja evakkojen lasten kertomukset. Tarinoista huokuu karjalaisen kulttuurin valoisat puolet ja iloinen elämänasenne, mutta myös juurettomuus ja kaiho takaisin menetettyyn Karjalaan.