Kun Marja-Leena Kukkasmäen esikoinen käsitteli elämää vanhainkodissa, uusi kuvaa kahden nuoren tytön varttumista aikuisiksi. He olivat lähtöisin erilaisista elämänympäristöistä ja kovin erilaisille poluille heidän tiensäkin johtivat, mutta ystävyys säilyi. Nimensä Jenkkikassi sai laukusta, johon Ennin äiti pakkasi lapsensa vaatteet lähettäessään pienen tyttärensä ensimmäistä kertaa maailmalle, vieraitten ihmisten matkaan. Sama tapahtui myöhemminkin, kunnes Enni itse pakkasi kuluneen kassinsa, jätti äitinsä ja muutti Turkuun. Jenkkikassi unohtui vaatekaapin nurkkaan, kun Enni ei tarvinnut sitä enää.