Karasma, AIKKA-puun satakieli

Professori emerita Katri Karasma analysoi suomalaisten onnellisuutta sekä lukemisen, kirjoittamisen, kirjallisuuden, teatterin ja median ilmiöitä äidinkielen opetuksen kannalta. Osaston saavat myös suomi toisena kielenä sekä päivänpolitiikka ja historia. Lukutaidon heikkenemisen estämiseksi esitetään hankkeita ja tutkimuskirjallisuutta. Internetin tulo kännyköihin ja sosiaalinen media on vienyt aikaa kirjojen lukemiselta. Lukupiirin avulla lukemismotivaatio voi parantua. Kirjoittamisesta valitetaan KARVIn tilastointia ja esitetään opettajien valitukset facebookissa yo-kokeesta. Kirjallisuudessa oli Seitsemän veljeksen juhlavuosi, joten Aleksis Kivi -tutkimus ja häneen liittyvä kirjallisuus on laajasti esillä. Merkkivuosi oli myös Väinö Linnalla ja Eeva Joenpellolla. Suomalainen teatteri täytti 150 vuotta, joten sen vaiheita tarkastellaan. Teatterikohut tuovat lukijalle dramatiikkaa. Suomalaisista väitöskirjoista esitellään Anna Kajanderin (2020), Liisa Näpärän (2019), Satu Erran (2020) ja Tuija Leena Viirretin (2020) väitöstutkimus, ruotsalaisista Camilla Forsberg (2021), Gustav Borsgård (2021), Simon Wessbo (2021) ja Spoke Wintersparv (2019). Ruotsalaisissa väitöskirjoissa on paljon pohdintaa kirjallisuuden opetuksesta, Simon Wessbo syventyy kirja vai elokuva -problematiikkaan. Mia Scotsonin (2020) väitöksessä tuli esiin, että suomalaiset puhekumppanit vaihtavat puheen englanniksi ja hidastavat maahanmuuttajan kielen oppimista. Suomen kielen tulosta oppiaineeksi on luettelo, joka olisi syytä ottaa oppikirjoihin, jotta oppilaat ja opettajat tuntisivat äidinkielen historiallisen taustan. Tutkimustiedon välittymisessä opettajalle on liian suuri kuilu.