Kinnunen, Enkelten talo

Kuntoutuskodin johtajan mielestä he kaikki olivat enkeleitä, hänen enkeleitään! Ja heidän puolestaan hän oli valmis tekemään mitä vain, koska heitä hän rakasti. Erityisen paljon silloin kun he tekivät pahojaan. Hänen oma enkelinsä saapui harrikalla, eikä mikään ollut enää entisensä. Veljeskuntakin sai vaipua unholaan, erityisesti hänen entinen miehensä! Ehkä Veljeskunnan olikin tullut aika hajaantua.