Tarkkonen, Huonon kohtelun ongelma

Tämä julkaisu syntyi omista havainnoista, joita olen tehnyt työsuojelu- ja työhyvinvointikonsulttina noin 20 vuoden aikana, sekä sitä ennen noin 20 vuoden aikana työsuojelupäällikkönä. Olen päässyt seuraamaan työorganisaatioiden sisällä tapahtuvia asioita, jotka yleensä ilmenevät normaaleina johtamis- ja vuorovaikutustapoina ilman erityisiä ongelmia. Mutta varsin usein oli mahdollista havaita tapahtumakokonaisuuksia, joista puuttuivat järkiperäisyys, moraalisuus ja työnantajan huolenpitovelvollisuuden edellyttämät vaatimukset. Arkikielellä näitä ilmiöitä voisi hyvällä syyllä kutsua pimeiksi. Johtopäätökseksi alkoi muodostua vähitellen se, että epäasiallisella ja huonolla henkilöstön ja työtovereiden kohtelulla on muukin kuin yksilökohtainen ja tuottamuksellinen selitysperusta. Selitys epäasiallisen kohtelun ehkäisyn ja käsittelyn onnistumisille ja epäonnistumisille on useimmiten organisaatiososiaalinen ja -psykologinen. Tästä syystä myös sen ratkaisumallin, jolla asiat saataisiin kunnolla hallintaan, täytyy olla sellainen, että se tunnustaa organisaatiososiaalisten ja -psykologisten tekijöiden osuuden riittävässä määrin ja ottaa niitä huomioon. Ei riitä, että vetoamme epäasiallisen kohtelun lainvastaisuuteen sekä ehkäisy- ja käsittelyvelvoitteeseen. Vetoomukset eivät auta yhtään siellä, missä patologiset ilmiöt hallitsevat työorganisaation tai -yhteisön ajattelua, suhtautumistapoja ja toimintaa.