Olausen, Homeroskritiikki ja muita filosofisia kulttuuriesseitä

”Se mikä tekee muinaiset kreikkalaiset ja etenkin Platonin yhä edelleenkin kiinnostavaksi myös Suomessa, vaikka molempia on täällä vain vähän tutkittu, on se, että kreikkalaiset ikään kuin "koemaistoivat" kaiken sen, mitä nykyaika elää ja kokee parhaillaan, kuten se miten Platon oli yli 2500-vuotta sitten huolissaan orastavan ihmiskunnan alttiudesta korruptioon. Platonin aika oli tyrannimaista. Homeerinen maailma kertoo siitä ja siksi on hyvä kysyä: millaiseksi Homeroksen runoihin koottu kreikkalainen perimätieto käsitti homerolaisen ajan? Siihen kysymykseen ei löydy helppoa vastausta, sillä me emme tiedä, missä määrin teksteissä heijastuu pikemminkin runoilijan oma, kuin se aika, josta hän kirjoittaa.” Näin kirjoittaa kirjan avausartikkelissa Homeroskritiikki toimittaja ja kirjailija Harald Olausen. ”Painotamme artikkeleissamme György Lukȧcsin tavoin eroa "todellisen esseen" sekä mielipiteistä usein esseeksi kutsutun kirjoitustyypin välillä. Lukȧcs piti esseen tärkeimpänä piirteenä sitä, että se ei antanut aiheen kahlita kirjoittajansa ajatusseikkailuja. Aiheen johdonmukaista järjestelyä kiinnostavampaa oli ajatuksen vapaa liike: esseetä kirjoitettiin "jonkin" odotuksessa pikemmin kuin valmiin idean ilmaisemiseksi”, hän kertoo. Kirjan artikkeleissa käydään lävitse ajankohtaisia poliittisia, yhteiskunnallisia, uskonnollisia, taiteellisia ja filosofisia ongelmia laidasta laitaan kriittisellä silmällä tarkasteltuna. Kirjoitukset on julkaistu aiemmin filosofis-kulttuurisessa nettilehti digivallila.comista, josta julkaistiin viime vuonna kirja (www.digivallila.com - sata seuraavaa tarinaa: Kulttuuriklubi 2020). Olausen toimii digivallila.comin päätoimittajana. Kirjan toinen kirjoittaja on digivallila.comin varapäätoimittaja, tohtorikoulutettava ja kriitikko Eero K.V. Suorsa. Digivallila.com kuuluu osana Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen johtamaa suomalaiset arvot kriisissä kirja -ja tutkimusprojektia (2019-2023). Sarjassa on aiemmin ilmestynyt professori Timo Airaksisen "Markiisi de Saden elämä" (Kulttuuriklubi 2019 - esipuhe Harald Olausen) sekä Airaksisen "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus" (Bazar 2020); Timo Airaksisen "Hyvinvointivaltion hylkäämät" (Bazar 2020), sekä Timo Airaksisen "Himon ilo - ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta" (Bazar 2021).