Outinen, Niin lähelle kuin muistan

”Minulla on teoria: vaikka äly unohtaisi asioita, ruumis muistaa.” Vuosi 1995: irtisanoutuminen KOMista, Kauas pilvet karkaavat -elokuvan kuvaukset, rakkaan kollegan Matti Pellonpään kuolema, rooli Helsingin Kaupunginteatterin West Side Story -musikaalissa, arki pienen tyttären yksinhuoltajana. Tiivis ajanjakso on näyttelijä Kati Outisen elämän käännekohtia. Outinen liikkuu ajassa ja kirjoittaa läheltä katsoen elämästään taiteilijana. Kalenterimerkintöjen kautta piirtyy kuva siitä, millaista on omistautua taiteen tekemiselle, elää ruuhkaisia vuosia ja toisaalta ottaa vastaan aika, jolloin työt iän ja sukupuolen vuoksi vähenevät. Mitä reittejä kulkien ovat löytyneet harmonia ja oma tie?