Parkkinen, Painajainen paritalossa - Surullinen tositarina virka- ja mielivallan epäpyhästä liitosta

Mikä meno, mikä meininki vallitseekaan taloyhtiöissä - ja Vantaan käräjäoikeudessa? Presidentti Trumpin tempauksia äimistellessämme ajattelemme helposti, että sellaista voi tapahtua Amerikoissa, missä kaikki on suurta, myös valta ja sen väärinkäyttö, mutta Suomessa, demokratian mallimassa, sellaista ei tapahdu. Väite, että sellaista tapahtuu keskellä Vantaata, Tikkurilassa, voi kuulostaa uskomattomalta, mutta tositarina elävästä elämästä osoittaa sen todeksi. Selitys on siinä, että kun vallankäyttäjä kuuluu tiettyyn persoonallisuusryhmään, hänen toimiinsa liittyvät samat tunnuspiirteet riippumatta siitä, mikä on toiminnan taso ja mittakaava, olkoonpa kyseessä valtio, kunta tai vaikkapa taloyhtiö. Sitä voi esiintyä kaikkialla, missä vallankäytön kontrolli ja demokratia eivät toimi. Tämän osoittaa kirjani Painajainen paritalossa. Nämä tunnuspiirteet ovat leimallisia narsismille. Vallankäyttäjä keskittää vallan omiin käsiinsä ja luo ympärilleen nöyrien myötäilijöiden hovin. Valta-asemaa uhkaavat henkilöt hän pyrkii tekemään vaarattomiksi keinoista piittaamatta. Keinovalikoimaan kuuluvat eristäminen, uhkailu, manipulointi ja lahjonta sekä keksityt tarinat. ”Totuus ei ole heille arvo”, sanovat tutkijat. Ylen A-studiossa 18.6. presidentti Sauli Niinistö kommentoi Trumpin toimia. Yleisökysymyksessä haluttiin tietää, miten demokratiaa voitaisiin lisätä siten, että narsistisia johtajia olisi entistä vähemmän. Niinistö arveli apua löytyvän siitä, että ”tuo narsismin kuva tulisi tutuksi ihmisille”. Neuvo on ihan hyvä, mutta helpommin sanottu kuin tehty, sillä tällainen henkilö on yhtä arvaamaton kuin kuuluisa esikuvansa. Manipulointitaidot auttavat häntä nousemaan nopeasti ja korkealle eri yhteisöissä, vaikkapa yrityksessä tai lions-liikkeessä. Taloyhtiö on erityisen otollinen foorumi, sillä niissä ei useinkaan ole tunkua hallitukseen, ja kontrolli on olematon. Poliisi, syyttäjä ja oikeuskaan eivät tunne näitä tunnuspiirteitä, jolloin oikeussuojaa hakeva uhri leimautuu helposti itse rettelöitsijäksi ja jää lainsuojattomaksi, kuten Vantaan käräjäoikeudessa. Kirjani kaltaisia tarinoita on paljon, mutta ihmiset vaikenevat niistä ja pakenevat muuttamalla muualle, mikä vain rohkaisee vallan väärinkäyttäjää. Tässä suomalaisia painaa raskas perintö, sillä Terttu Grönfors kertoo väitöskirjassaan, että suomalaisessa johtamisessa tapa suhtautua ihmiseen on peräisin 1600-luvulta. Tiedämme, että silloin monet vallankäyttäjien hankalina pitämät ihmiset poltettiin roviolla noitina.