Lilja Erkki, Murtunut unelma Petsamosta - Suomen vuosisatainen haave Jäämeren sulasatamasta toteutui 100 vuotta sitten, mutta jäi lopulta lyhytaikaiseksi lainaksi

Suomella oli vuosisatojen ajan unelmana maakappale Jäämeren rannikolta sinne johtavine kulkukäytävineen. Unelma toteutui sata vuotta sitten lokakuussa 1920 solmitussa Tarton rauhassa. Seuraavan vuoden alusta Suomi sai Petsamon ”ikuisiksi ajoiksi”, jota kesti lopulta vain vajaat 25 vuotta. Jatkosodan aselevon ja rauhan ehdoissa 1944 alue luovutettiin Neuvostoliitolle ja petsamolaiset lähtivät loppumattomalle evakkotielleen. Murtunut unelma Petsamosta -teos kertoo unelman tienraivaajien ja toteuttajien matkoista asiakirjoin, kuvin, kartoin sekä matkakertomuksin. Osa aineistosta on ennen painamattomana julkaisematonta - kuten teoksen lähtöideana ollut jääkärimajuri K.M. Walleniuksen sotapäiväkirja kevättalven 1920 sotaretkeltä. Kirjan luvut kattavat Tarton rauhaa edeltävän historian: Jäämeren yhteisalueen ja sen pilkkomisen Norjan ja Venäjän kesken, keisarin lupauksen Petsamosta vaihtokaupassa 1864, I maailmansodan teiden ja lennätinlinjojen rakentamisen sekä kaksi sotaretkeä 1918 ja 1920. Suomeen liittämisen jälkeisestä ajasta (1921-44) kuvataan ensimmäinen vuosi omana lääninä, presidentti Ståhlbergin tutustumismatka sekä muun muassa elinkeinojen ja kulkuyhteyksien kehittyminen. Oma lukunsa on myös malmilöydöillä ja nikkelikaivoksen synnyllä. Petsamo oli Suomen matkailun alkukoti, kuten Seppo J. Partanen laajassa artikkelissaan kertoo. Uusi alue innosti myös laajaan Petsamo-kirjallisuuteen, jota professori Veli-Pekka Lehtola kuvaa. Varsinaisten sotavuosien 1939-40 ja 1941-44 välisenä välirauhan aikana Liinahamarin sulasatama ja sinne Rovaniemen asemalta johtanut Jäämerentie synnytti ”karuselliksi” luonnehditun korkeasuhdanteen. Koko Petsamon Suomen aikaa kattavasti kuvaava tietoteos antaa näin runsaasti uusia näkökulmia Petsamon ja Jäämeren rannan värikkääseen historiaan