Käyttäjälähtöinen älyrakennus - Suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito

Viimeisten vuosisatojen aikana on rakentamisessa tapahtunut mullistavia muutoksia. Rakentamisessa on siirrytty luonnontuotteiden käytöstä yhä jalostetuimpiin teollisesti tuotettuihin rakenneosiin ja materiaaleihin, jotka ovat mahdollistaneet rakennuskannan määrän ja tason huimaa nousua. Taloteknisten järjestelmien kehittyminen on ollut vaikuttamassa rakennuksen käyttömukavuuden ja sisäympäristön tason parantamiseen. Seuraava merkittävä kehitysaskel on käyttäjälähtöisten älykkäiden rakennusten yleistyminen. Tässä ollaan vasta kehityksen alkuvaiheessa. 2000-luvun sähkö-, tieto- ja materiaalitekniikan nopea kehitys on antanut rakennus- ja kiinteistöalalle mahdollisuuden nostaa rakennusten ja sen lähiympäristön laatua ja toimivuutta aivan uudelle tasolle, kohti käyttäjän tarpeita vieläkin paremmin täyttävää ”älykästä” elinympäristöä. Älykäs rakennus täyttää paitsi käyttäjän kasvavia tarpeita (mukavuus, terveellisyys, turvallisuus, tilatehokkuus, taloudellisuus, energiatehokkuus) myös yhteiskunnan tarpeita liittyen kestävän kehityksen vaatimuksiin (mm. energiatehokkuus). Älykkään rakennuksen ominaisuuksien laaja ja hallittu käyttöönotto edellyttää alan kaikkien osapuolten osaamisen kehittymistä. Älykkääseen rakennukseen liittyvä kehitystyö kulkee kovaa vauhtia eteenpäin, jolloin uutta tietoa ja sovelluksia tulee jatkuvasti lisää. Tämä tekee aihetta käsittelevän julkaisun laadinnan erittäin haastavaksi. Tästä syystä julkaisun ensisijaisena tavoitteena on alan asiantuntijoiden voimin kuvata älyrakennuksen yleisiä periaatteita sekä yleisiä suunnittelu-, toteutus- ja käyttötapoja, ei niinkään kaikkia mahdollisia käytännön sovelluksia. Lisäksi on käyttäjälähtöisyyden ja käyttäjäystävällisyyden kuvaamiseen ja hallintaan panostettu voimakkaasti. Koska rakennuskanta uudistuu hitaasti, pelkästään uudisrakentamisella ei saavuteta kovin laajasti käyttäjälähtöisen älyrakennuksen mukanaan tuomia etuja. Olemassa olevien rakennusten saneerauksissa on potentiaalia käyttäjälähtöisyyden parantamiseen. Haasteena koko alalle onkin kehittää teollisia, taloudellisia ja käyttäjälähtöisiä älykkäitä rakenne- ja talotekniikkajärjestelmiä, jotka parantavat olemassa olevien alueiden sekä rakennusten toimivuutta ja ekotehokuutta. Tämän ohjeen tarkoitus on antaa alan toimijoille ohjeita ja suuntaviivoja käyttäjälähtöisen älyrakennuksen periaatteiden käyttöönottoon rakennuttamisen, suunnittelun, rakentamisen, käytön, ylläpidon ja huollon näkökulmasta. Ohjeessa esitetään, miten älykkäiden ominaisuuksien tehokkaassa käyttöönotossa edetään järjestelmällisesti ja hallitusti. Julkaisussa esitetään älyrakennuksen käytännön sovelluksia sekä annetaan esimerkkejä toteutustavoista. Lisäksi käsitellään älyrakennuksen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Keskeisenä tavoitteena on määritellä älyrakennuksen ominaisuudet ja järjestelmät siten, että ne toimivat eri käyttäjien ehdoilla ja tuottavat käyttäjille haluttuja kehittyneitä palveluja ja ominaisuuksia. Käyttäjälähtöisen älyrakennuksen tehtävänä onkin tyydyttää eko- ja kustannustehokkaasti käyttäjien tarpeita ja hyvinvointia paremmin kuin perinteiset rakennukset.