Vaara, Viena 1919-1922 - Kun neuvostovalta tuli Karjalaan

Tarton rauha ratkaisi karjalaisten kohtalon. Ennen neuvostovallan vakiintumista Vienan Karjalassa kapinoitiin ja yritettiin pärjätä niin brittien, suomalaisten kuin punaisten ja valkoistenkin venäläisten puristuksessa. Vuosi 1919 oli levotonta aikaa Venäjän puoleisessa Karjalassa. Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt Venäjän osalta lokakuun vallankumoukseen ja erillisrauhaan Saksan kanssa. Sodat kuitenkin jatkuivat Venäjän sisällissotana ja yhteenottoina ympärysvaltojen kanssa. Britit liittolaisineen miehittivät edelleen Muurmannia ja tukivat valkoisia venäläisiä vastavallankumouksellisia. Vienan karjalaiset olivat ajaneet suomalaiset heimosoturit takaisin rajan taakse syksyllä 1918 ja tavoittelivat jonkinlaista itsemääräämisoikeutta. Vienalaisten kiusana olivat kuitenkin valkoiset ja punaiset venäläiset, miesten pakkovärväykset, elintarpeiden takavarikot ja nälkä. Myös suomalaiset heimosoturit tulivat jälleen rajan yli, tällä kertaa Aunukseen. Keväällä 1920 käynnistyivät Suomen ja Venäjän rauhanneuvottelut Tartossa. Samaan aikaan neuvostohallitus perusti Petroskoissa suomalaisten punaisten johtaman Karjalan työkansan kommuunin. Nälkä, sorto ja pakkoverot nostivat karjalaiset vielä kerran bolsevikkivaltaa vastaan talvella 1921-1922. Suomesta luvattua apua ei saatu riittävästi, ja kapina lannistui nopeasti puna-armeijan vyöryessä Vienan kyliin. Rajan yli Suomeen tuli ennennäkemätön pakolaisaalto, kun 13 000 karjalaista jätti kotiseutunsa.