Kärkelä, Giparu - matriarkaalinen kulttuuri ja länsimaisen naisen historia

"Giparun lasuurikiviovella hän (Inanna) tapasi Enin, varastotalon kapealla ovella Eannassa hän tapasi Dumuzin (Tammusin)." Mistä tässä on kysymys ja mikä on "Giparu"? Alunperin se käsitteenä merkitsi "Taateleiden varastotaloa". Ehkä kuuluisin tunnettu Giparu sijaitsi nykyisen Irakin alueella muinaisessa UR:in kaupungissa sen suuren ziggurat-temppelin läheisyydessä olevalla alueella. Giparu oli luostarinomainen pyhitetty rakennus ja ns. En-papittaren asunto sekä myös paikka, jossa suoritettiin "Hieros Gamos" - riitti Babylonin uuden vuoden festivaalissa. Tässä riitissä jumalkuningas (En) Tammus-Jumalan edustajana kohtasi korkean papittaren, joka puolestaan toimi Inanna-Jumalattaren edustajana. Heidän liittonsa takasi valtakunnalle onnen ja menestyksen tulevaksi vuodeksi. "Giparu" muodostuu kirjana kahdesta osasta: "Tamirin kirjasta" ja "Rakkauden käsikirjoitukseksi" nimetystä esoteerisesta tekstistä, jonka kirjoittajasta ei ole tietoa. Tamirin kirja puolestaan on Irakilaisen näkijän ja maagikon, Fr. Tamirin, käsitys todellisuudesta sellaisena kuin se näyttäytyy meille alkuperäisessä muodossaan todellisten tunteidemme ja vaistojemme välityksellä ilman järkiperäisen loogisen ajattelun, dualismin, "sivistyksen", kulttuurin tai itse luomiemme teologisten rakennelmien tuomaa painolastia. Se on myös visio siitä, miten Suuren Jumalattaren uskontoa voisi ja tulisi harjoittaa vielä nykyisenä aikanammekin. Molemmat kirjoitukset liittyvät olennaisesti toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Ne pyrkivät myös välittämään lukijalle sitä kadotettua tietoa ja viisautta, joka länsimaisilta ihmisiltä on uskonnon nimissä kielletty viimeisten 2000 vuoden ajan patriarkaalisten seemiläisten uskontojen tunkeuduttua Lähi-Itään. "Giparu" tuo myös näkynä ja ilmestyksenä esiin maailmankaikkeuden ikuisen feminiinisen prinsiipin sellaisena kuin se on ihmisille paljastunut vuosituhansien ajan. Tähän liittyvä voima - jos se saavuttaisi jalansijaa meidän päivinämme - tekisi maailmastamme varmasti kauniimman, suvaitsevaisemman, myötätuntoisemman ja vähemmän kaoottisen - monien tuntevien olentojen onneksi ja menestykseksi.