Harjumaa, Kilpikonna selällään

Ritva-Liisa Harjumaan 19. teos ja 3. runokokoelma sisältää nykypäivän arkkiviisuja, kirpeitä ja kaipaavia runoja. Erehtyminen on inhimillistä, joten arkielämämme, samoin kuin maailmanhistoria ikävä kyllä koostuu onneaan tavoittelevien ihmisten runsaista kömmähdyksistä, viisaitten vipauksista. Joskus ne ovat harmittomia ja huvittavia, mutta usein valitettavasti sellaisia rötöksiä, joista koituu kanssaeläjille raskaita henkisiä ja fyysisiä vaurioita, ja ovat jopa ihmisoikeus- ja ympäristörikoksia. Osastoissa Viisaitten vipauksia ja Mutumaailmassa kartoitetaan runomuodossa niitä monia uskomuksia ja sääntöjä, jotka ovat omiaan kahlehtimaan meitä ja vastustamaan tervettä talonpoikaisjärkeä. Välillä Harjumaa käyttää lempeätä huumoria ja tarpeen vaatiessa myös räväkkää satiiria. Kolmas osasto kyselee, mistä meihin nousee kaipaus, ja kuvailee meidän toiveitamme ja pettymyksiämme. Siitä huolimatta, jollei ole unelmia eikä toivoa, ei ole todellista elämääkään.