Hakulinen, Vuoksi - Nevan sivujoki

Vuoksen synnystä ei ole silminnäkijän kertomusta. Kenties myrskyävän Suursaimaan aallot löivät kohtalokkaasti Salpausselän harjanteen yli tai ehkä pohjavedenpaine mursi harjanteen maan sisästä. Oli niin tai näin kauan ei virta lorissut ennen rupatteluaan, pian se höpötti ja kohta kuohut jo vaahdoten nauroivat iloisesti. Ei aikaakaan kun koski soitti sinfoniaansa, jouset ja puhaltimet heräsivät ja sekoittuivat leikkisästi lyömäsoitinten rytmiin, piccolohuilu iloisesti ja tuuba kumeammin äännehtivät virran rannalla. Kun selänne oli kerran murtunut, vedet ryöstäytyivät. Pian murtautumisuoma sai äkillisen puhkeamisen luonteisen suoran suunnan. Kun Pietari Brahe kävi paikalla 1600-luvulla, hän epäili uomaa ihmisen kaivamaksi. Vuokseen liittyy neljä suurta vesistöhistoriallista käännettä. Kaksi ensimmäistä ovat luonnonmullistuksia ja kaksi viimeisintä ihmisen aiheuttamia. Ensimmäisessä luonnonmullistuksessa Saimaan vedet mursivat Salpausselän Vuoksenniskalla. Syntynyt Vuoksi oli lyhyt ja lähes yhtenäinen koskijakso Saimaalta Jääskeen. Siellä Järvi-Suomi liittyi vankemmin Laatokan vesistöön ja samalla Idän jokiverkostoon. Noin 3 350 vuotta sitten Muinais-Laatokan nouseva vedenpinta ylitti Porogin kynnyksen ja syntyi Neva. Se oli toinen luonnonmullistus, joka on vaikuttanut monin tavoin myös Suomen historiaan. Vuoksesta tuli Nevan sivujoki. Vuonna 1818 paikalliset asukkaat kaivoivat kaivannon Suvannosta Taipaleen harjanteen läpi Laatokkaan. Suvannon vedenpinta aleni lähes kymmenen metriä. Silloin syntynyt Taipaleenjoki ei ollut vielä Vuoksea, mutta tapahtumalla oli tärkeä merkitys myöhemmälle Vuokselle. Vuonna 1857 puhkaistiin Kiviniemenkannas. Tämä työ oli jo valtiollisesti johdettu. Tärkein tavoite oli edistää sotajoukkojen kulkua vesitse Suomen sisäosiin. Tämä epäonnistui, koska syntyneessä Kiviniemen koskessa ei voitu laivoilla kulkea. Vuoksi virtasi nyt Fennoskandian reunan yli Suvantoon ja edelleen Taipaleenjokea myöten Laatokkaan. Fennoskandian rajaseudulla on läpi historian ollut Lännen ja Idän kulttuuriraja. Vesistöhistorian lisäksi kirjoitan tästä rajasta ja maankamaran vaikutuksesta sen kehittymiseen.