Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920

Suomalaisen historiantutkimuksen ohittamaton klassikko. Kirja, josta Kekkonen suuttui! Nyt uudelleen julkaistava professori Tuomo Polvisen historiantutkimuksen klassikko kattaa ajanjakson Venäjän helmikuun vallankumouksesta Tarton rauhaan. Kirja kumosi Kekkosen toistaman ajatuksen, jonka mukaan Lenin olisi tunnustanut Suomen itsenäisyyden siksi, että piti arvossa pienten valtioiden itsemääräämisoikeutta. Vuodesta 1917 muodostui hullu vuosi, jonka aikana Venäjän imperiumi hajosi. Bolsevikkien nousu valtaan jätti porvarilliselle Suomelle vain yhden mahdollisuuden, joka oli Venäjästä itsenäistyminen. Venäjä tunnusti tapahtuneen tosiasian, mutta yritti maan takaisinvaltausta sponsoroimansa kansalaissodan avulla. Tavoitteena oli Suomen eroaminen Venäjästä ja sen jälkeen vapaaehtoinen liittyminen perustettavaan sosialistiseen neuvostotasavaltojen liittoon. Kun Saksa vuoden 1918 lopulla hävisi sodan, Suomi etsi tukea itsenäisyydelleen länsivalloista. Tämän mukaisesti Suomenlahdelle saapuikin englantilainen eskaaderi, joka esti bolsevikkien joukkoja etenemästä länteen. Hyvin merkittäviä olivat vuoden 1919 lopulle saakka niin sanotut valkoiset venäläiset, joiden sallittiin osittain toimia myös Suomen alueella. Suomi kuitenkin kieltäytyi osallistumasta Pietaria vastaan suunnattuun sotaretkeen, vaikka Mannerheim tätä halusi. Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliset Tarton rauhanneuvottelut saatettiin 1920 päätökseen osittain dramaattisissa, Puolan-sodan varjostamissa oloissa. Alkujaan kaksiosainen teos julkaistiin ensimmäisen kerran vuosina 1967-1970. Tuomo Polvinen toimi Helsingin yliopiston yleisen historian professorina vuosina 1974-1992.