Fredrikson, Kätketyt kiväärit, veriset pistimet

Ensimmäinen perusteellinen selvitys kahden tahon varustautumisesta ja aseiden hallussapidosta syntyneistä kiistoista sortovuosista vapaustaisteluihin Suomessa. Kätketyt kiväärit, veriset pistimet käsittelee Helmikuun manifestin 1899 synnyttämistä protesteista alkanutta aktivistien ja punaisten aseellista varustautumista. Hallitusvallan ahdistelemat osapuolet olivat asehankkeissaan aluksi yhteistyössä venäläisten vallankumouksellisten kanssa, ja ajautuivat vähitellen yhä jyrkempään ristiriitaan toinen toisensa kanssa. Aloittajina oli suppeat piirit, mutta niistä kehittyi isot hankkeet. Kaksi aseistautuvaa tahoa pitivät yhteisenä vastustajanaan keisarillisen Venäjän hallintoa. Kun tuo valta kaatui ilman hankittuja aseita, käänsivät osapuolet kirjavaa aseistustaan toinen toistaan vastaan. Tiedettyjen, luultujen ja uskoteltujen aseiden etsimisen varjolla aiheutetut väkivaltaisuudet johtivat lopulta kapinaan ja vapaussotaan. Kummankin suomalaisen osapuolen vapaustaisteluksi ja kansalaissodaksi kutsumassa sodassa olivat osallisina venäläiset ja saksalaiset ja vähän myös puolalaiset, ruotsalaiset ja lättiläiset, joten maailmansodan sivunäyttämöllä esitetty sota ei ollut vain suomalaisten sisällissota. Tätä heijastaen oli pääosa sodan osapuolten hankkimista aseista maailmansodan rintamilta hankittua kierrätysmateriaalia. Enimmäkseen sanomalehtitietoihin, mutta myös laajaan tutkimuskirjallisuuteen ja arkistolähteisiin perustuva kirja heijastelee ennen julkistamattomine asetietoineen niin poliittisia pyrkimyksiä kuin aseista johtuneita uhkatilanteita. Kuvitukseen liitetyt tekstit asetyypeistä havainnollistavat asehankkeiden tarinaa. Filosofian lisensiatti ja kamarineuvos Erkki Fredrikson on julkaissut yli 20 tietokirjaa ja satoja museonäyttelyitä sivistyshistorian monilta aloilta.