Peltonen, Elämän oppikoulussa pisteilä ja ilman

Elämän oppikoulussa pisteillä ja ilman, on kuin laaja aikaikkuna, jonka leveys on yli kuusikymmentä vuotta sotavuosista nykypäivään. Suurin osa muistoista on omakohtaisia ja osa muiden antamia. Aikaikkunan kautta pääsee kurkistamaan pikaisesti kauemmaskin,mikä on edellisen sukupolven kautta tullut kirjan ainekseksi. Kiitän tässä yhteydessä jokaista henkilöä, muistaen myös ajasta poistuneita, jotka ovat vaikuttaneet pienemmällä taisuuremmalla tavalla tämän kirjan syntyyn. Erillistä henkilöluetteloa en tähän liitä, totean vain, että jokainen pienenkin maininnan saanut saa ottaa kiitoksen omakseen. Teos ei ole tutkimustyönä valmistunut, vaan pikemminkin sitä voi nimittää Testamentiksi, jonka haluan jättää nykypolven ihmisille ja myös tuleville ikäpolville siinä toivossa, että jokainen lukija saisi tämän kirjan kautta lukuelämyksen sellaisesta elämänpiiristä, josta ei itse ole kokemuksia kerännyt. Toivon lukijoiksi myös kokemuksia saaneita ikätovereitani ja nuorempia, jotka ovat internaattielämän vaiheissa kulkeneet. Tunnusomaista teokselle ovat tapahtumakuvausten pitkät kaaret, esimerkkinä Posti, jonka alkulähteet johtavat lapsuusvuosiini kotipitäjässäni Laitilassa ja päätyvät nykypäivään pääkaupunkiseudulle tai Kauppa, jossa omavaraistalous, musta pörssi, ostokortit ja kehityksen kulku avautuvat lukijalle monin esimerkein. Helsingin Sokeainkoulussa vietetyt vuodet opetuksenosalta ja myös asuntolassa asumisen kokemukset saavat teoksessani huomattavasti tilaa, sillä ne poikkesivat suuresti kotona asuvan koululaisen elämästä. Jokaista asiaa ei toki ole mahdollisuutta tarkastella samalla tavoin. Koska aineisto on melko laaja oli etsittävä ratkaisu, jonka avulla pystyy pitämään sisällön koossa. Kirja on omakustanne ja koko prosessi ei toteudu kustannuksitta. Taloudellista tukea olen saanut ja tahot löytyvät kirjan alkulehdiltä. Sananlaskuja ja elämänviisauksia olen kouluvuosien varrella painanut mieleeni ja koonnut talteen ja valinnut niistä eri otsikkojen yhteyteen sopivan tai sisällyttänyt tekstiin. Muistojen aarteeksi olen kokenut ATK-aikana, että olen saanut Aamun ajatuksia Positiivareilta ja poiminut niistä muistelmakirjan käyttöön sopivia. Iloa, huumorin pilkettä ja aiheita syvempäänkin ajatteluun löytyy kirjan sivuilta tekstien rakennusaineiksi. Sanapistikoiden oikeat ratkaisut ovat salaisuuden verhon peitossa löydettävissä kirjassa. Kronikat, runot ja laulutekstit liittyvät senhetkiseen historiaan. Tärkeimpänä perustana kertoessaniolen pitänyt asioiden todellisuuspohjaa ja jättänyt kuvitteellisen materiaalin muistelmakirjan ulkopuolelle. Tietojen luotettavuuttaolen pyrkinyt pitämään arvossa. Kunnioitukseni ja kiitokseni menneiden sukupolvien ihmisille ja työlle. Saanko sinut seurakseni aikamatkalle! kyselee Tekijä