Saarinen, Päiväperhoset matkalla pohjoiseen

Perhosilla on painavaa sanottavaa ihmisten tekemisistä, jotka heijastuvat ympäristöön laajemmin ja voimakkaammin kuin koskaan. On jopa sanottu, että hiilidioksidin ylenpalttinen syöttäminen ilmakehään on varmimpia tapoja saada aikaan katastrofi, joka on verrattavissa täysimittaiseen maailmansotaan. Ilmastokatastrofin ennusmerkit näkyvät Suomen päiväperhosissa. Viisi uutta lajia 2000-luvulla on hyvin tunnetussa ja tutkitussa hyönteisryhmässä huima määrä. Omat lajimme liikehtivät liki maailmanennätysvauhtia läpi Suomen. Elinalueet ovat siirtyneet keskimäärin 40 kilometriä pohjoiseen vain vuosikymmenessä - ja vauhti kiihtyy: jo 1990-luvulla lajeista kirjattiin 36 uutta maakuntahavaintoa, mutta seuraavalla vuosikymmenellä niitä kertyi peräti 74. Loputtomiin ei muutto voi jatkua, sillä Jäämeri on pian pohjoisimpia vastassa. Kirja esittelee Suomen päiväperhoslajien levinneisyyden ja runsauden muutoksia vuodesta 1991 - ensimmäistä kertaa todellisten yksilömäärien ja havaintojen perusteella - sekä valottaa päiväperhosten tulevaisuutta tällä vuosisadalla. Millä lajeilla menee hyvin, millä huonosti, ja ennen kaikkea miksi? Mitä uusia lajeja odotamme Suomeen ja mitkä lajit katoavat ensimmäisenä, kun ilmastonmuutos vie niille sopivat olot? Kirjasta löytyvät myös perustiedot lajien tunnistamiseksi, Suomen lähialueiden lajistoa unohtamatta. Samalla kun maahan virtaa uusia lajeja etelästä, elinympäristöjen muutokset uhkaavat monia muita. Varsinkin soiden ja Lapin päiväperhoset ovat lähivuosikymmeninä isojen haasteiden edessä. Kirjan vakavan sanoman takaa pilkahtaa myös ilonaiheita. Päiväperhosten tarkkailu kuuluu nykyisin jo monen luontoharrastukseen. Perhosseuranta on nostanut varsinkin naiset esiin aivan uudella tavalla. Kirja on reilun 700 vapaaehtoisen harrastajan yli 120 000 maastohavaintopäivän voimannäyte! Myös muiden soisi kuuntelevan päiväperhosten sanomaa, sillä 2000-luvun kesät eivät jätä enää ketään kylmäksi.