Puumalainen, Idyllinen häkki

Kirja kertoo turvattomuudesta, juurettomuudesta, särkymisestä, ihmisen polttavasta kaipuusta. Se pureutuu mm. kysymyksiin: millaista on kohdata Alzheimeriin sairastunut läheinen, voiko paniikkihäiriötä hallita ja läheisriippuvuudesta päästää irti? Teksti on vakavaa, syvällistä, ironistakin itsetutkiskelua. Vaikka käsittelen vaikeitakin asioita, niin olen pyrkinyt säilyttämään kertomuksissani humoristisen, lämpimän ja inhimillisen otteen. Myös ihmisenä oleminen ja ihmisyys ovat varsin ominaisia pohdinnan aiheita tällaiselle individualistisessa maailmassa elävälle humaanille yliajattelijalle. Tarinani ovat eräänlaista eeppisdraamallista fiktiivistä faktaa ja tragikomediaa, kuten elämäkin.