Uurinmäki, Soinin Sauruperän Sauramäet ja Salot

Soinin Sauruperän Sauramäen ja Salon sukujen sukukirja Sukukirja esittelee Soinin kunnan Sauruperällä esiintyvien Sauramäen ja Salon sukujen sukujuuret ja osin nykypolvia. Koska Soinin ja sen lähipitäjien suvut ovat vuosisatojen ajan avioituneet keskenään, kirjassa mainitut esipolvet ovat samalla lukuisten muiden soinilaisten ja lähiseutujen sukujen esivanhempia. Siten sukutarkastelu kattaa Soinin ohella huomattavassa määrin mm. Alajärven, Lappajärven, Evijärven, Kortesjärven, Vetelin, Lehtimäen, Töysän, Kuortaneen, Ilmajoen, Alavuden, Ähtärin, Karstulan, Saarijärven, Keuruun ja Virtain sukuja. Soinin Sauramäen suku syntyi, kun Parviaisen talo jaettiin 1739 ja Juho Pietarinpoika Parviainen ja vaimonsa Sofia Pietarintytär Isokyttä asettuivat asumaan nykyiselle Saurunmäelle ja ryhtyivät käyttämään Sauramäki-nimeä. 1800-luvun jälkipuoliskolla Sauramäen isäntänä oli Kalle Vilhelm Taavetinpoika, joka vuonna 1870 avioitui Vilhelmiina Loviisa Matintytär Pahankalan kanssa. Heidät on otettu tässä sukukirjassa Sauramäen suvun kantavanhemmiksi. Vilhelmiinalla oli Sauramäkeen tullessaan avioton poika Virinus, jolle myöhemmin 1900-luvun alkupuolella erotettiin Sauramäestä oma tilanosa asuttavaksi. Sitä ryhdyttiin kutsumaan Saloksi ja näin syntyi Sauruperän Salon suku. Virinuksella oli kaksi puolisoa: Emilia Matintytär Vähäkyttä / Luosa ja Maria Mikontytär Rantala / Ollikainen. Virinus ja hänen puolisonsa ovat tässä kirjassa tarkastellun Salon suvun kantavanhemmat. Sukukirjassa esivanhempia on mainittu 1400-luvun alkupuolelta lähtien. Sukujen kantavanhempien lähimmät esipolvet ovat suurelta osin Soinista ja sen naapuripitäjistä. Esivanhempiin kuuluvat myös Soinin varhaisimmat asukkaat, mutta nimeltä tunnettuja esivanhempia on erittäin laajalta alueelta - mm. Pohjanmaan Järviseudulta ja ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta, Etelä-Pohjanmaan sydänosista, Pirkanmaalta ja aina Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta saakka. Eräät varhaiset sukujuuret vievät jopa Saksaan ja Ruotsiin.