Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää fysiikan alan sukupuolikuilun taustalla vaikuttavia sosiaalisia ja historiallisia prosesseja kolmen teoreettisen käsitteen (hegemonia, ristiriita ja sukupuolittuneet organisaatioprosessit) kautta. Hegemonian käsite (Gramsci) kuvaa sosiaaliseen yksimielisyyteen sisältyviä vastarinnan ja sopeutumisen dialektisia prosesseja. Ristiriita (Il'enkov, Engeström) viittaa yliopistomaailman muutosten sosiohistorialliseen dynamiikkaan. Sukupuolittuneilla organisaatioprosesseilla tarkoitan mekanismeja (Acker), jotka tuottavat sukupuolieroa yliopistossa. Tutkimusaineisto koostuu 36 suomalaisen fyysikon haastattelusta. Tutkimus tarjoaa näkökulman suomalaisen yliopistofysiikan sukupuolikuilun sosiaaliseen ja historialliseen dynamiikkaan. Se kuvaa myös joitain suomalaisen yliopistokentän muutoksia viime vuosikymmeninä ja ristiriidan merkitystä kaiken sosiaalisen muutoksen taustalla. Vaikka fysiikan alan miesvaltaisuus heijastuu edelleen akateemisen työn tavoissa ja käytännöissä, naisten niitä kohtaan osoittama vastarinta voi johtaa ja on jo johtanut muutoksiin akateemisissa työyhteisöissä. Myös nykyisiä yliopistokentän muutoksia kohtaan osoitettu vastarinta voi parhaimmillaan toimia lähtökohtana yliopistojen muutokselle entistä tasa-arvoisempaan suuntaan.