Irene ja irtolaiset on tarina nuoresta naisesta, turhautumisesta, raivosta ja elämän irtolaisuudesta. Irene on 24-vuotias opiskelija, joka työskentelee osa-aikaisesti paperikaupassa. Hän kertoo lukijalle poistattaneensa toisen rintansa ollakseen kuten oikea amatsonisoturi - joka käyttää tekorintaa. Arkisin hän haastattelee Pariisin asunnottomia ja kantaa mukanaan sapelia, nukkuu sen kanssa. Hän kuvittelee olevansa sarjakuvasankari ja osaavansa lentää. Irenen tarina on kuvaus syöksykierteestä. Tapahtumasarja on saanut alkunsa jo kauan ennen tämän teoksen alkua. Irenen haaveet tuntuvat mahdottomilta, hänen tekonsa jäävät puolitiehen ja ihmissuhteensa ovat irtonaisia. Irenen äiti ja sisko tulevat Pariisiin mennäkseen oopperaan, mutta eivät kysy Ireneä mukaan. Hän haaveilee monin tavoin itsemurhasta - ehkä häntä ei ole olemassakaan. Irene syöksyy yhä uudelleen fantasioihin, koreografisiin väkivallan kuviin Pariisin kattojen ylle, joissa vain hän itse määrittelee leikin suunnan. Irene ja irtolaiset on ranskalaisen tekijäparivaljakon Ruppert & Mulot'n viides suomennettu teos. Se on kauniisti kuvattu teos ahdistuksesta, syrjäytymisestä ja kaikesta siitä, minkä ihminen jättää julkisivunsa taakse.