Rantala, Mustarastas laulaa kuoleman yössä

Kansanperinteen opiskelija Otso-Ville lähtee keräämään kummallisia tarinoita gradunsa aineistoksi syrjäiseltä Pimeenkylältä. Hän nauhoittaa kyläläisten kanssa käymiään keskusteluja ja tutustuu Taruun, uuteen kirjastonhoitajaan. Tarua kyläläisten kummallinen käytös ja jutut pelottavat. Mistä niissä on oikein kyse? ”Luukalliolla ei voi koskaan kualla, ei ole elämää ensinkään”, näin lauloi joskus Marketta hiljaa vintillään. Sen kiroukset vain tuskaa tuattaa, huakauksia yhtenään. Ja kissan silmät...