Roos, Ihmisiksi työssä - työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta

Työelämä-sanalla viitataan yleensä laajoihin rakenteisiin, verkostoihin, talouteen ja työn tekemiseen liittyviin kysymyksiin, jotka vaikuttavat vahvasti elämäämme. Yksi keskeinen hyvinvointia edistävä tekijä on ihmisten keskinäinen toiminta, ja miten he toimivat suhteessa toisiinsa hankkiessaan elantoaan ja tuottaessaan omalla toiminnallaan hyvinvointia yhteiskuntaan. Ihmisiksi työssä® -kirjassa jatketaan jo Työyhteisötaidot-kirjassa (Mönkkönen, Roos 2009) esille tuotua yhteisöllistä näkökulmaa ja tarkastellaan viime aikoina paljon pohdittuja alais- ja esimiestaitoja koko työyhteisön toiminnan kannalta erilaisten arkisten esimerkkien avulla. Kirjan nimi, Ihmisiksi työssä ® - työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta kuvastaa sitä, että kaiken ydin on dialoginen kohtaaminen ja vieläkin laveammin ajateltuna ihmisyys, jossa kohtaamme kollegan tai yhteistyökumppanin. Tällä on suuri merkitys myös työn vaikuttavuuteen. Arkikielessä ”ihmisiksi oleminen” tarkoittaa hyvin isoa ja laajaa käyttäytymisen kokonaisuutta kaikkine hienosäätöineen. Ihmisiksi työssä -näkökulma sisältää sekä esimieheen, työntekijään ja koko yhteisöön liittyviä toimintatapoja, joilla voimme tehdä paremmin työtä yhdessä. Aina ihmisiksi oleminen ei ole helppoa, vaikka kuinka tietää hyvän käyttäytymisen pelisääntöjä eikä se liity pelkästään käyttäytymiseen. Joskus tilanteet vain ovat niin vaikeita, rakenne ruokkii kilpailua eri yksiköiden välillä ja työn vaatimukset ylittävät omat voimavarat. Ihmisyys sisältää myös oikeuden inhimillisyyteen ja oikeuden tulla kohdelluksi ihmismäisesti, mutta myös vastuuta oman työn tuloksista ja yhteisestä työstä. Kirjassa keskitytään siihen, miten saadaan aikaan tuloksia yhdessä. Tätä voidaan jäsentää musiikista lainatuilla yhteisen tekemisen vertauskuvilla “sooloartisti”, “yhteiskonsertti”, “bändi” tai “sinfoniaorkesteri”. Missä tilanteissa on mahdollista toimia solistina ja hoitaa hyvin oma tehtäväalue? Milloin tarvitaan vuorotellen tai rinnakkain tekemistä, vahvasti jaettua tekemistä tai mukautumista kokonaan yhdenmukaiseen ääneen? Yhteinen työ edellyttää myös yhteisen rytmin löytymistä ja tulevaisuuden työssä yhä enemmän rajapintojen ylittämistä eri toimijoiden ja verkostojen välillä. Toimintaympäristöt muuttuvat yhä enemmän monipaikkaisisiksi ja työtä tehdään virtuaalisessa vuorovaikutuksessa. Tällöin on ratkaisevan tärkeää arvioida, miten luomme uutta työtä yhdessä. Kirja on kirjoitettu kaikille työstä ja työelämästä kiinnostuneille, organisaatioiden henkilöstöammattilaisille, esimiehille, eri alojen asiantuntijoille, luottamus- ja työsuojeluorganisaatioiden jäsenille, työterveyshuollon asiantuntijoille, työhyvinvoinnin ja yhteistyön edistäjille. Kirja sopii myös korkea-asteen koulutukseen työyhteisöjen ja organisaation toimintaa sekä työn muutosta käsitteleviin opintokokonaisuuksiin.