Lohikäärme kylpyammeessa ja muuta lastenkulttuuria

Satu Waltarin luovan mielikuvituksen esimerkki on lähtökohta monipuoliselle kattaukselle lastenkulttuurin ja -kirjallisuuden mahdollisuuksista. Hannele Huovi ja Katri Tapola miettivät tuotanon taustoja, tarkoitusta ja kirjailijan sekä lapsen asemaa. Huovi korostaa tradition ja oman ajan vuoropuhelua. Kuka oikeastaan kertoo itse kirjailijan? Tapola puolestaan on kiinnostunut myös kulttuurisen yhteistyön tuloksista. Kriitikot Suvi Ahola, Kari Vaijärvi ja Ismo Loivamaa lähestyvät lastenkirjallisuutta uusista näkökulmista. Miten kirjailijamme ovat ottaneet kantaa lastenkirjojen arvosteluun ja lastenkulttuuriin? Aholan teemana ovat puutarhat Burnettista Tove Janssoniin ja Harry Potteriin. Kari Vaijärvi käy läpi 1950-luvun satukirjallisuuden ääneen luettuina ja esitettynä satutunneilla. Mitä jää jäljelle? Kokonainen tamperelaisen kirjailijaklaani eli Kaukovallat on Marketta Härkösen kohteena. Tutkija Sisko Ylimartimo tarkastelee Tove Janssonin kuvitusratkaisuja Lewis Carrollin Kraukijahdissa. Millainen on tyypillinen muumiviiva? Mitä kohtia Tove Jansson valitsi salaperäisestä seikkailurunoelmasta? Toimittaja Maisa Tonteri kertoo, miten Mikael Agricolan tarina kääntyi lastenkirjaksi. Kyselijänä on Mikaelin poika Kristian, joka haluaa tietää lahjaksi saamansa ABC-kirjan tarinan. Entä jännittävät kirjalöydöt tietokirjallisuuden ja museoiden hyllyiltä? Keskiajalla saattoi Turun piispa todeta: ”Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen, mutta en minä taida.” Itsenäisyyden juhlavuonna suomen kielen, kirjallisuuden ja lukemisen tukeminen on kaikkien etu. Kirja on myös lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön tukijulkaisu.