Stuart-Hamilton, Vanhenemisen psykologia

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, väestön vanheneminen ja ikärakenteen muutos keski-iän kasvamisen muodossa on nähty usein negatiivisena asiana. Tiedetään, että väestön vanheneminen yhteiskunnallisena ilmiönä on laaja, ja sen vaikutukset tuntuvat ja näkyvät eri aloilla. Olisiko kuitenkin tarvetta tarkastella vanhenemisen teemaa monipuolisemmin ja muistakin kuin taloudellisista näkökulmista. Vanheneminen on osa ihmisen luonnollista elinkaarta, ja tämän ilmiön tunnistaminen, siihen perehtyminen ja sen hyväksyminen auttavat monessa suhteessa lähestymään oikealla ja asianmukaisella tavalla niin vanhenevia yksilöitä kuin heidän läheisiäänkin. Yksi aikamme parhaista gerontologian asiantuntijoista, Ian Stuart-Hamilton on teoksessaan Vanhenemisen psykologia pyrkinyt madaltamaan kynnystä perehtyä vanhenemiseen kokonaisvaltaisesti kokoamalla asiantuntevan esityksen vanhenemiseen liittyvistä piirteistä, ominaisuuksista ja ongelmista. Tässä teoksessa selvitetään, miten vanheneminen vaikuttaa ihmisen havaintokykyyn, älykkyyteen, muistiin, verbaaliseen ilmaisuun ja persoonallisuuteen. Lisäksi kirjassa käsitellään dementiaa, sen eri muotoja ja tutkimusmenetelmiä ongelmineen sekä luodaan katsaus gerontologian tulevaisuuteen. Kirja sopii monipuolisuutensa ansiosta omaisille, vanhainkotien ja hoitolaitosten työntekijöille, tutkijoiden käyttöön, sosiaali- ja terveysalan hallintohenkilöstölle ja opiskelijoille. Unohtaa ei sovi sitä, että kirjan toivotaan löytävän päättäjien käyttöön, sillä tämän päivän päättäjät ratkaisevat huomispäivän vanhustenhoidon suuntaviivat.